Vastuullisuuspesu vie tilan tärkeimmältä – Ihminen, joka voi hyvin, kykenee keksimään ratkaisuja

”Hei, onko meillä tässä tiedotteessa muistettu mainita se vastuullisuushomma?”, kysyi johtoryhmän jäsen ennen pörssitiedotteen ulos menemistä.

Hyvähän se on, että vastuullisuus on nyt jokaisen yrityksen agendalla. Kun vastuullisuudesta ja siitä, että teemme maailmasta paremman paikan, tulee bisnestoimijoille kriittistä (eli asiakkaat vaativat puheiden sijaan tekoja), markkinatalous alkaa tuottamaan hyvää kaikille.

Vastuullisuus on ymmärretty yritysmaailmassa pääosin siten, että meillä on tämä yksi ja yhteinen maapallomme pelastettavana. Olemme luoneet ympäristöohjelmia ja -mittareita. Järjestämme myös konferensseja ja paneeleja sekä keksimme, miten kompensoimme hiilijalanjälkeämme tai pyöritämme bisnestä mahdollisimman hiilineutraalisti.

Hyvä niin!

Ihmisvastuuta tarvitaan enemmän kuin koskaan

Teemme ilmastotoimia, jotta ihmiset voisivat elää täällä myös tulevaisuudessa.

Mutta teemmekö yrityksissä vastuullisia tekoja päivittäin näitä ihmisiä varten? Sillä jos emme pidä huolta ihmisistä, niin herää kysymys, että mihin ja kenelle olemme planeettaamme säilyttämässä. Kuinka vastuullista on, että yrityksissä ollaan yhä nääntyneempiä ja pelätään, että työkuorman alta ei selviä pois?

Väheksymättä yritysten intoa ympäristövastuusta osana yrityksen positiivista mielikuvaa, haluaisin vastuullisuuden eteen myös toisen etuliitteen, ihmisvastuun. Luulen, että sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.

Yritykset eivät menesty pitkällä aikavälillä, jos siellä työskentelee väsyneitä ja motivaationsa hukanneita ihmisiä. Heitä, jotka voivat pahoin, kun lukevat yrityksensä nettisivuilta korulauseita ihmisläheisestä ja hyvinvoivasta yrityskulttuurista, josta ei näy merkkiäkään arkipäivän tekemisessä. Heitä, joita ärsyttää puhe tasa-arvoisesta kohtelusta, koska teot poikkeavat toistuvasti luvatusta.

Ihmisvastuullisuus vetää pisimmän korren

Uuden osaamisen ja jatkuvan uudistumisen merkitys on ymmärretty monissa yrityksissä. Näillä toimijoilla on tavoitteena rekrytoida itselleen todelliset talentit ja pitää leiviskässään ne osaajat, joista muut unelmoivat.

Painavan työkuorman ja päällekäyvän informaatiotulvan alle nääntyvä osaava ammattilainen ei silti uudistu, opi uutta ja halua lisää työkuormaa. Hän ei voi hyvin. Osaamisen kehittyminen edellyttää aina myös jaksamiseen panostamista.

Ne yritykset, jotka panostavat työntekijöidensä jaksamiseen, pitävät työkuorman maltillisena sekä huomioivat vapaa-ajan ja työn balanssin. Tällaiset yritykset ovat ihmisvastuullisia. Päivän päätteeksi ne vetävät liiketoiminnassaan pisimmän korren ja tekevät samalla maapallosta paremman paikan elää.

Jos ihmiset voivat huonosti, ei se näy pelkästään yritystoiminnan sakkaamisena. Huonovointiset kas pistävät huonoa oloa viestikapulan lailla eteenpäin ympäristöönsä; puolisolleen, perheelleen, ystävilleen, lapsilleen. Lopulta koko negatiivisuuden ketjusta tietämätön, tyystin erillinen, luokanopettaja saa alakouluikäisen kurkkusuoran pahanolonhuudon pärskeet naamalleen ja alkaa pohtimaan alanvaihtoa.

On kiistatonta, että ihmisten jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen on halvempaa kuin niiden laiminlyömisestä syntyvät kustannukset. Niin yksittäiselle yritykselle kuin koko yhteiskunnalle. Hyvien elämäntapojen syntymistä ei sysätä pelkästään vapaa-ajan toiminnaksi. Myös yrityksillä on siitä vastuu, sillä työ vie valtaosan meidän ajastamme. Tavalla jolla teemme töitä, ja tavalla jotta meitä johdetaan, on suuri merkitys elämänlaatuun.

Ilman ihmisvastuuta meillä ei ole enää mitään, mitä kompensoida. Ihmisen jalanjälki on ainoa oikea jalanjälki. Siitä huolta pitämällä yksilö, yksilön läheiset, yritykset ja yhteiskunta voittavat. Huolehtimalla ihmisten kyvystä olla parhaimmillaan luomme myös mahdollisuuden synnyttää uusia ajatuksia, uutta osaamista, joiden avulla myös planeettamme säilyy seuraaville sukupolville.

On aika siirtyä hyvinvointipesusta tekemisen tasolle. Aivan kuten moni yritys on jo siirtynyt viherpesusta aitoon tekemiseen. Ei enää sitä ”työntekijämme ovat tärkein omaisuutemme” höpötystä ilman tekoja ja pelkkää viestinnälle briiffattua ”vastuullisuushommaa”, eihän?

Petteri Kilpinen

Aava Virta

liiketoimintajohtaja

Petterin suuri intohimo on ihmisen potentiaalin johtaminen, joko organisaation johtamisen tai itsensä johtamisen näkökulmasta. Hän yhdistää tuoreella tavalla yrityksen johtamisen, motivaation ja työssä jaksamisen sekä energisyyden. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat vuorovaikutustaidot ja kyky inspiroida ihmisiä. Petterillä on pitkä ja menestyksellinen ura toimitusjohtajana, ja sen lisäksi hän on valmentanut tuhansia yritysjohtaja ja esimiehiä sekä huippu-urheilijoita, Suomen mestareista olympiavoittajiin, niin Suomessa kuin maailmallakin.