Viisi tapaa ehkäistä eettistä stressiä

Niina Ratsula

Eettinen stressi vaanii nurkan takana etenkin sote-alan henkilöstöä ja kuntatyöntekijöitä, mutta se voi koskea jokaista, joka kokee tekevänsä työtään omien arvojensa vastaisesti.

Miten oppia hallitsemaan eettistä stressiä? Miten rakentaa kulttuuria, jossa sitä ei synny? Tässä muutama ajatus, joista voi olla apua matkan varrella.

Harjoittele itsemyötätuntoa.

Eettinen stressi on luonnostaan henkilökohtainen kokemus. Ihmiset, jotka ovat ”moraalisesti tarkkaavaisia” eli herkkiä tunnistamaan eettisiä huolenaiheita ja arvoristiriitoja, ovat erityisen todennäköisiä eettisen stressin potijoita. Huomaa siis, että eettinen stressi on merkki jostakin hyvästä sinussa: Se osoittaa, että välität.

Eettinen stressi eroaa syyllisyydestä ja häpeästä siinä, että se ei ole osoitus siitä, että olet tehnyt jotain väärin. Jos siis koet eettistä stressiä, muista, että sinulla itselläsi on parhaat edellytykset myös helpottaa tilannetta. Itsereflektointi voi auttaa jäsentelemään ajatuksia ja hahmottamaan eettisen stressin juurisyitä. Minkälaisesta stressistä minun kohdallani on kyse? Millaiset asiat tuottavat minulle eettistä kuormitusta? Liittyykö stressi työtehtäviini, organisaation toimintatapoihin, asemaani työpaikalla vai muuhun elämääni?

Liikunta, uni ja mindfulness ovat kaikki todistettuja tapoja auttaa selviytymään väistämättömästä rasituksesta ja hallitsemaan sitä. Pahinta on, jos stressin kokija ei koe löytävänsä ulospääsytietä. Pelko kulkee usein eettisen stressin kyljessä.

Ole realisti.

Joskus oman ajattelutavan kriittinen tarkastelu voi pelastaa eettiseltä stressiltä. Stressiä voi pukata nimittäin liiallisesta idealismista, jos kuvittelemme, että täydellisiä vastauksia on olemassa. Siinä missä realisti ajattelee, että asiat tapahtuvat ja teen parhaani idealisti uskoo voivansa tehdä kaikki onnelliseksi työskentelemällä kovemmin, nopeammin ja älykkäämmin. Realistipa tietää sen tosiasian, että kaikkia ei voi tehdä onnelliseksi.

Itsesi vapauttaminen täydellisyyden tavoittelusta voi siis olla hyvin vapauttavaa. Tarkoitus ei ole silti luopua välittämisestä. Voit nimittäin välittää syvästi samalla kun ymmärrät eron sen välillä, mitä voit muuttaa ja mitä et voi muuttaa, ja keskität energiasi ja huolesi sinne, missä sinulla on eniten vaikutusmahdollisuuksia.

Esihenkilöiden kannattaa harjoittaa realismia erityisesti sen suhteen, mitä he odottavat tiimeiltään ja miten he asettavat tavoitteita. Liian epärealistiset tulostavoitteet kääntävät tutkitusti motivaation epätoivoon ja eettisen stressin partaalle. Myös sillä on merkitystä, miten kohtaat uupuneen tiimiläisesi. Odotatko tehokkuuden jatkuvan samaa rataa vai annatko tilaa palautumiselle.

Käy epämiellyttäviä keskusteluita

Eettisen stressin syövereissä ei yksinkertaisesti ole tarpeeksi – ei tarpeeksi aikaa, energiaa, huomiota, rahaa – tehdä kaikkea mitä haluaisimme tehdä tärkeimpien ihmisten tai asioiden hyväksi. Mutta se ei tarkoita, että olisimme yksin. Voimme jakaa taakan tai epävarmuuden keskustelemalla muiden ihmisten kanssa.

Eettiseen stressiin voi liittyä myös hämmennystä, epävarmuutta tai vaivaantumista, joka kannattaa purkaa auki kollegan tai esihenkilön kanssa. Työnantajan tehtävänä on varmistaa, että saatavilla on useita kanavia epäkohtien esiin tuomiseen.

Olet onnekas, jos organisaatiossasi vallitsee psykologisesti turvallinen työkulttuuri, joka kannustaa pohtimaan ja tuomaan esiin eettisiä huolenaiheita. Siitäkin huolimatta, että se ei ole aina kovin miellyttävää. Siitäkin huolimatta, että pelkäämme muiden reaktiota. Voit siis olla tyytyväinen seuraavan kerran, kun nostat äänesi kuuluviin, vaikka se aiheuttaisikin sydämentykytystä.

Varmista eettisten pelisääntöjen linjakkuus

Organisaatiot voivat myös auttaa vaikeita päätöksiä tekeviä tuntemaan olonsa vähemmän yksinäiseksi tarjoamalla moraalista selkeyttä ja selkeät eettiset standardit toiminnan tueksi. Tämä voi poistaa suuren osan arvailuista ja mahdollisesti stressaavista ristiriidoista henkilökohtaisten arvojen ja organisaation arvojen välillä.

Toisaalta, kirjallisia sääntöjä oleellisempaa ovat kirjoittamattomat säännöt, joilla on paljon suurempi vaikutus ihmisten hyvinvointiin ja koettuun stressiin.

Törmäsin taannoin asianajotoimistoon, jossa iltatöihin jääville tarjottiin henkilöstöetuna ilmaista lastenhoitopalvelua, ja jos toimistolla jaksoi pakertaa iltakymmeneen, työnantaja maksoi taksin kotiin. Siinä missä yhtiön virallisessa Code of Conductissa painotettiin henkilöstön hyvinvoinnin tärkeyttä, saattoi kirjoittamattomaksi säännöksi kuitenkin muodostua paine tehdä pitkiä päiviä oman hyvinvoinnin kustannuksella.

Meidän pitäisi olla jatkuvasti kykeneväisiä tarkastelemaan sitä, minkälaisia toimintatapoja meidän organisaatiossamme pidetään normaalina. Tukeeko ympäristömme ihmisiä tekemään kestäviä valintoja päivittäin? Oikein toimiminen ja arvojen todeksi eläminen pitäisi tehdä ihmisille helpoksi – helpoksi saavutettavaksi olemassa olevin keinoin ja kannustimin.

Ymmärrä yrityskulttuurin ohjaavuus

Lukuisat behavioristiset tutkimukset ovat jo pitkään osoittaneet, että ihmiset toimivat työpaikoilla juuri niin kuin he kuvittelevat heidän pomojensa haluavan heidän toimia. Esimerkillä johtamisen voima taistelussa eettistä stressiä vastaan on siis kiistatonta! Jokaisen, erityisesti esihenkilön onkin syytä suunnata katse peiliin ja pohtia, mikä oma todellinen käytösesimerkki on muille.

Esihenkilön täytyy ymmärtää, miten hänen oma toimintansa vaikuttaa työyhteisössä ja miten se saattaa edistää tai ehkäistä eettisen stressin syntymistä. Jokaisella johtajalla on valtavan suuri suora vaikutus siihen, miten heidän tiiminsä näkevät oikean ja väärän kaikilla tasoilla. Mikä on normaalia, hyväksyttävää, kannustettavaa, toivottavaa? Missä menevät rajat? Minkälaiseen käyttäytymiseen tavoitteet ja palkitsemisjärjestelmä ajaa ihmisiä? Miten toimitaan sellaisten yksilöiden kohdalla, jotka saavat tulosta aikaan, mutta tekevät sen yrityksen arvojen tai eettisiä sääntöjen kustannuksella? Miten esihenkilö käyttäytyy paineen alla?

Jos esihenkilöt luovat liikaa painetta saavuttaa asetetut tavoitteet, organisaatio ajautuu helposti eettisen stressin silmään. Vastuullinen esihenkilö kuuntee ja vastaa työntekijöiden eettisiin huolenaiheisiin, korostaa eettisten valintojen merkitystä lyhyen aikavälin liiketoiminnan tavoitteissa – sekä puheessa että palkkiojärjestelmissä – ja vastaa nopeasti ja asianmukaisella tavalla arvojen vastaiseen käyttäytymiseen.

Niina Ratsula

Code of Conduct Company Oy

Business Ethics Advisor

Niina Ratsula on yrittäjä, ammattipuhuja, tietokirjailija ja tuleva kauppatieteiden tohtori. Niinalla on taustalla pitkä kansainvälinen ura Kemiran ja Nokian palveluksessa. Vuodesta 2018 Niina on auttanut yrityksiä eettisesti kestävän liiketoiminnan ja työkulttuurin kehittämisessä Code of Conduct Companyn perustajaosakkaana ja Nordic Business Ethics -hankkeen toisena perustajana.