Ilmastonmuutoksen torjunnan uskottava toimintasuunnitelma?

Kalle Saarimaa

Moni tämän blogitekstin lukija on varmaan sekä tehnyt että arvioinut liiketoimintasuunnitelmia. Osalla on varmasti myös kokemusta vaativista turnaround-caseista. Liiketoimintasuunnitelmaa tarkastellaan usein monesta eri kulmasta: onko suunnitelmaa toteuttamassa oikea tiimi, onko organisaatio ja erityisesti yrityksen johto suunnitelman takana, ovatko kasvusuunnitelmat kunnianhimoisia, mutta realistisia ja onko riskit arvioitu?

Otetaan yksi esimerkkiesitys liiketoimintasuunnitelmaksi. Kuten alla olevasta käyrästä näkyy, yritys on ollut syöksykierteessä jo pidemmän aikaa. Johto kuitenkin esittää, että yrityksellä on mahdollisuus välittömään suunnanmuutokseen ja kulmakertoimen kääntämiseen nopeasti erittäin negatiivisesta erittäin positiiviseksi. Johto kertoo, että periaatteessa teknologiat suunnitelman toteuttamiseen ovat olemassa, mutta asiakaskysyntä on heikkoa ja vain alle puolet firman avainhenkilöistä on sitoutunut suunnitelmaan. Kuinka todennäköisenä pidät suunnitelman onnistumista? Entä jos suunnitelman onnistuminen olisi elintärkeää, mitä ohjeita antaisit suunnitelman parantamiseksi?

Otetaan alle toinen käyrä. Tämä käyrä on IPCC:n esitys siitä, miten hiilidioksidipäästöjä tulisi laskea, jotta pysyisimme 1,5 °C -käyrällä. 2 °C -käyrän saavuttaminen ei näytä paljon helpommalta. Tässäkään tapauksessa muutoksen aikaansaamiselle ”asiakaskysyntää” ei hirveästi ole edes länsimaissa, eivätkä avainhenkilöt, eli isojen maiden päättäjät, ole sitoutuneita juuri tämän suunnitelman toteuttamiseen. Toki moni haluaisi, että suunnitelma toteutuu, mutta prioriteettilistalla tämä ei ole kärjessä.

Esimerkiksi amerikkalaisista 70 % uskoo ilmastonmuutokseen. Kuitenkin vain 53 % uskoo, että se on ihmisen aiheuttamaa. Mikä on siis lopun 47 % motivaatio osallistua ilmastotalkoisiin tai edes äänestää ehdokkaita, joiden agendalla asia on korkealla?

Millä skenaarioilla sitten voidaan päästä oikeille käyrille? Ohessa muutamia aihiota, joiden toteutumisen todennäköisyyksiä en kuitenkaan tässä tekstissä arvioi:

1. Poliittinen ratkaisu: Poliittinen herääminen, jossa maailman isot maat löytävät yhteisen mission asian ratkaisemiseksi. Esimerkiksi aikanaan otsonikatoa aiheuttavien freonien merkittävistä rajoituksista löydettiin riittävä yhteisymmärrys ja käynnistettiin päättäväinen toiminta, jonka myötä otsonikerros on alkanut palautua.

Mahdollisuudet: Hyvin skaalautuva ratkaisu, jossa markkinat voidaan valjastaa ratkaisemaan ongelmaa.

Uhat: Tämänhetkinen geopoliittinen tilanne on äärimmäisen haastava tällaiselle ratkaisulle. Monet maat pelkäävät kilpailukykynsä puolesta.

2. Teknologinen ratkaisu: Kestävien teknologioiden läpimurrot, jolloin kestävä on lähes aina halvempi vaihtoehto. Ratkaisun keskiössä ovat edullinen uusiutuva energia ja kiertotalous.

Mahdollisuudet: Ei tarvita geopoliittista konsensusta. Markkinat ovat tällaisissa tilanteissa äärimmäisen tehokkaita.

Uhat: Vaatii valtavasti investointirahaa ja toteutuskykyä. Voiko olla riittävän nopea ratkaisu? Johtaako lopulta kuitenkin liian suureen materiaalien kulutukseen?

3. Yksilövetoinen ratkaisu: Laajamittainen yksilöiden käyttäytymisen muutos kestävämpään elämäntapaan.

Mahdollisuudet: Kestävien valintojen tekeminen voi vaikuttaa nopeasti kulutuksen päästöihin, jos kiertotalousmallit yleistyvät. Lopulta kuluttajien tarpeet myös ohjaavat yrityksiä, jolloin tämä vaihtoehto voi skaalautua nopeasti.

Uhat: Monissa maissa, mm. Afrikassa ja Aasiassa, on vasta syntymässä kuluttava keskiluokka. Jos käyttäytymisen muutos tapahtuu vain länsimaissa, vaikutus voi jäädä liian pieneksi. Lisäksi ihmisten tavat tuppaavat muuttumaan hitaasti. Tällä hetkellä iso osa ihmisistä ei vielä edes usko ilmastonmuutoksen olevan ihmisen aiheuttama.

4. Adaptoituminen seurauksiin ja mahdollinen ilmastonmuokkaus: Koska yllä mainitut ratkaisut eivät tällä hetkellä toimi, maat yhdessä tai erikseen rakentavat erilaisia toimintamalleja ja suojamekanismeja lämpimämpään ja epätasaisempaan ilmastoon. Mahdollisesti kokeillaan myös ilmastonmuokkausteknologioita lämpenemisen hillitsemiseksi.

Mahdollisuudet: Ei tarvita merkittäviä käyttäytymismallien muutoksia.

Uhat: Ilmastonmuutoksen seuraukset voivat olla niin valtavat, että adaptoituminen ei onnistu. Ilmastonmuokkaus on riskialtista, koska emme osaa mallintaa sen kokonaisvaikutuksia. Tämä voi pahimmillaan johtaa katastrofaalisiin seurauksiin.

5. Luonnon ratkaisu: Ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamien kriisien kautta tasapainon löytäminen.

Mahdollisuudet: Ei kovin toivottava ratkaisu.

Uhat: Kustannukset maapallolle ja sivistykselle ovat valtavat. Pahimmillaan kehityksessä otetaan merkittävästi takapakkia.

Todellisuudessa ratkaisut ovat todennäköisesti jonkinlainen kombinaatio yllä olevia. On kuitenkin hyvä hahmottaa vaadittu kulmakertoimen muutos. Tällä hetkellä mikään data ei vielä osoita, että trendi olisi muuttunut negatiivisesta positiiviseksi. Tasoittumista on alkanut tapahtumaan, mikä on hyvä ensimmäinen askel. Jotta 1,5–2,0 asteen käyrillä pysyttäisiin, meidän pitäisi olla jo voimakkaasti positiivisella käyrällä. Jokainen tasaisesti kehittyvä vuosi vain lisää tulevaa haastetta.

Kalle Saarimaa

Tana Oy

Toimitusjohtaja

Kalle Saarimaa on itseohjautuvuuteen uskova, uudistava kasvun johtaja, jolla on laaja-alainen osaaminen ja näkemys kiertotaloudesta ja vihreästä siirtymästä. (kuva: MySpeaker)

Lisää vaikuttajalta Kalle Saarimaa