Lineaaritalouden optimoinnin sijaan yritysten tulisi löytää ”Circular Twin”
Kestävyys, eli terminä Sustainability tai ESG, on noussut strategiseen asemaan monissa yrityksissä. Erityisesti suuryrityksissä CSO tai vastaava rooli löytyy yhä useammin johtoryhmästä. Rooli on myös kehittynyt paljon, eikä ole enää pelkästään vuosittaisen kestävyysraportin luomista, ympäristölupien seurantaa ja reaktiivista toimintaa mahdollisten kriisien kohdatessa yritystä. Sen sijaan vastuullisuusjohtajalta odotetaan kontribuutiota koko yrityksen strategiaan, viestintään ja yritysbrändin luomiseen. Ympäristövastuuseen liittyen hänen pöydällään on parhaassa tapauksessa isoja kysymyksiä yrityksen hiilijalanjäljestä, luontopositiivisuudesta ja kierrätysasteista.
Toisaalta laadukas ESG tuntuu vielä olevan nuori osaamisala ja kyseinen rooli hakee muotoaan – eikä pelkästään rooli vaan myös yritysten strateginen ymmärrys siitä, mitä kestävyys voisi todella tarkoittaa. Usein tapaan yrityksiä, jotka tekevät kyllä ihan hyvää kestävyystyötä, mutta painopisteenä on nykyisen lineaarisen liiketoimintamallin päästöjen vähentäminen. Tämä toki parantaa yrityksen nykytilaa, muttei tee siitä tulevaisuuden kestävää, future proof.
Muutamia esimerkkejä tällaisista tavoitteista ovat ”Vähennetään meidän pakkauksessamme käytetyn muovin määrää 50 prosentilla tai ”Investoidaan meidän laitostemme energiatehokkuuteen.” Näissä tavoitteissa ei luonnollisesti ole mitään väärää, mutta eivät ne ratkaise yrityksen siirtymää lineaaritaloudesta kiertotalouteen. Sen sijaan yrityksissä voitaisiin kysyä: miltä meidän liiketoimintamallimme ja tuotteemme näyttäisivät, jos toimisimme kiertotalouden periaatteiden mukaisesti?
Miksi kiertotalous sitten on tärkeää? Otetaan esimerkiksi Suomen materiaalien käyttö, joka on n. 600 miljoonaa tonnia (Tilastokeskus), sisältäen niin neitseelliset ja kierrätysmateriaalit. On arvioitu, että Suomessa pitäisi vähentää materiaalien käyttöä 70 % vuoteen 2050 mennessä, jotta toimintamme olisi planetaarisissa rajoissa kestävää. Jos tuota tavoitetta (-70 %) ajattelee edes hetken, ymmärtää, että se on niin massiivinen muutos nykytilaan, että sen saavuttaminen lineaaria optimoimalla on täysin mahdotonta. Ainoa, ainakin toistaiseksi, tunnistettu keino on kiertotalous.
No mitä sitten tarkoittaa siirtymä lineaarisesta mallista kiertotalouteen käytännössä? Liiketoimintamallin pitäisi sisältää ainakin seuraavia elementtejä:
- Onko liiketoiminnan käyttämät raaka-aineet tuotettu kestävästi? Ovatko esimerkiksi yrityksen käyttämät materiaalit kierrätettyjä, kestävästä biomassasta tuotettuja tai synteettisiä?
- Onko tuotteet rakennettu huollettaviksi ja tukeeko liiketoimintamalli huoltoa? Voiko asiakas toimittaa tuotteen helposti yrityksen järjestämään huoltoon kohtuullisin kustannuksin?
- Onko tuotteiden käyttöikä optimoitu mahdollisimman pitkäksi? Onko tuote valmistettu laadukkaista raaka-aineista?
- Onko tuotteiden käyttöaste maksimoitu? Voiko tuotteen vuokrata tai ostaa palveluna?
- Onko tuotteiden kierrätettävyys mietitty (sekä takaisinotto markkinoilta että kierrätyksen tekninen mahdollisuus)?
Sähköauto yksityisautona on hyvä esimerkki lineaaritalouden optimoinnista. Se on ympäristöystävällisempi kuin polttomoottoriauto, mutta edelleen hyvin lineaarinen toimintamalliltaan: sen käyttöaste on yhtä matala, eikä sähköautoja ole myöskään yleensä suunniteltu elinkaarensa lopussa uudelleen rakennettaviksi, rebuild.
Toisena esimerkkinä toimii jätteenpolttolaitos, joka on perinteisenä mallina varsin lineaaritalouden mukainen. Parannettu lineaaritalouden malli olisi jätteenpoltto varustettuna hiilidioksidin talteenotolla (CCS). Kiertotalouden mukainen se olisi, jos se varustetaan hiilidioksidin talteenotolla ja hyötykäytöllä (CCU) sekä tuhkan kierrätyksellä.
Viime vuosina digitalisaation puolella on mietitty paljon mikä olisi prosessin ”Digital twin”. Päättäjien olisikin aika alkaa miettimään, mikä olisi heidän lineaaritalouden mukaisen liiketoimintamallin ”Circular twin”.
Kalle Saarimaa
Tana Oy
Toimitusjohtaja
Kalle Saarimaa on itseohjautuvuuteen uskova, uudistava kasvun johtaja, jolla on laaja-alainen osaaminen ja näkemys kiertotaloudesta ja vihreästä siirtymästä. (kuva: MySpeaker)
Lisää vaikuttajalta Kalle Saarimaa
Lisää kategoriasta Kestävä kehitys