Bonfire.fi

Eettinen stressi uhkaa työhyvinvointia! Onko sitä mahdollista hallita?

Angie oli töissä yhdysvaltalaisessa pankissa ja jo pitkään kärsinyt äärimmäiseen fyysiseen stressiin liittyvistä oireista ja satunnaisista paniikkikohtauksista. Eräänä aamuna ennen asiakastapaamista, jossa Angie tiesi joutuvansa myymään asiakkaalle tarpeettomia palveluita, hän sai vaikean paniikkikohtauksen. Angie marssi naistenhuoneeseen ja joi käsiendesinfiointiainetta.

On itsestään selvää, että haluamme menestyä liiketoiminnassamme, olla hyviä työntekijöitä ja vielä erinomaisempia esihenkilöitä. Haluamme voida hyvin ja toimia arvojemme mukaisesti arjen joka tilanteessa.

Noususuhdanteessa tämä kaikki on helppoa tai ainakin mahdollista.  Mutta kun ajat ovat haastavammat, on yhä vaikeampaa onnistua toimimaan niin hyvin kuin haluaisimme ja palvella yhtä kuuliaisesti jokaista sidosryhmäämme.

Yksi pandemian, Ukrainan sodan ja uhkaavan taantuman siivittämä seuraus työelämässä on kyvyttömyytemme toimia niin hyvin ja oikein kuin mielestämme meidän pitäisi toimia. Haluaisimme tarjota asiakkaille täydellisiä asiakaskokemuksia, työntekijöille taloudellista turvaa ja erinomaisia työntekijäkokemuksia, yhteistyökumppaneille vakautta ja yhteisölle toivoa ja positiivisen näkemyksen tulevaisuudesta. Omistajien ja rahoittajien pitäisi jatkossakin saada kohtuullista tuottoa sijoitukselleen. Haluaisimme olla läsnäolevia ja palvelevia esihenkilöitä, huomioida yksilöiden tarpeet ja toiveet ja vastata kasvaviin odotuksiin ympäristön ja ihmisoikeuksien kunnioittamisesta. Ennen kaikkea tehdä työtä, jossa henkilökohtaiset arvomme eivät ajaudu ristituleen.

Samanaikaisesti olemme tuskallisen tietoisia siitä, että emme voi saada aikaan kaikkea sitä mitä haluaisimme. Joudumme tuottamaan pettymyksiä joillekin sidosryhmille, priorisoimaan ja tekemään jatkuvasti valintoja kahden ei-optimaalisen valinnan välillä.

Hankalimmassa tilanteessa ovat ne johtajat ja työntekijät, jotka välittävät eniten ja tuntevat vahvasti moraalisen velvoitteen sidosryhmiään kohtaan. Näiden ihmisten kohdalla jatkuva kokemus riittämättömyydestä ajaa helposti eettiseen stressiin. 

Mitä on eettinen stressi?

Eettinen stressi syntyy tilanteessa, jossa koemme, ettemme pysty toimimaan oikein tai arvojemme mukaisesti, vaikka niin haluaisimme. Eettiselle stressille on ominaista ahdistus ja levottomuus, joka aiheutuu tuskallisesta tiedostamisesta, että vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja että resurssit ovat aina rajalliset.

Että emme pysty suoriutumaan tehtävistämme tai tavoitteistamme olemassa olevin keinoin. Että olemme vain ihmisiä. 

Eettisen stressin äärellä meidän onkin tärkeää muistaa, ettemme koskaan voi täyttää kaikkia velvollisuuksiamme. Ei tule päivää, jolloin maailma olisi valmis. Lopulta jäämme aina vajaaksi. Haastavina aikoina eettinen stressi pukkaa päälle yhä laajemmalle joukolle, etenkin esihenkilöille, joilla on yhä tiukentuneet henkilökohtaiset ja taloudelliset resurssit velvollisuuksiensa täyttämiseen. 

Eettinen stressi altistaa minkä tahansa muun stressin tavoin (työ)uupumukselle ja muille sairauksille. Eettinen kuormitus vaikuttaa kokijansa hyvinvoinnin lisäksi myös välillisesti työn jälkeen ja tunnelmaan työpaikalla. On siis selvää, että kyseessä on aihe, jonka ehkäisy, tunnistaminen ja hallinta on meille jokaiselle oleellista.

Tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty, sillä eettisen stressin lähteet harvoin ovat yksissä käsissä, saati vain yksien seinien sisällä. Kuormitus voi juontaa juuriansa henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen, työhön tai maailmanmenoon yleensä. Erityisen kuormittava tilanne syntyykin juuri silloin, kun sen kokija on useiden risteävien kuormitusta tuottavien paineiden kohteena. 

Eettinen stressi ei aina auta toimimaan eettisesti

Pahinta eettisessä stressissä on, että se voi kääntyä meitä vastaan. Sen sijaan, että se auttaisi meitä täyttämään velvollisuutemme, se voikin sekoittaa moraalisen kompassimme ja ajaa meidät eettiseen sokeutumiseen tai turtumiseen. 

Näin kävi kirjoituksen alussa esiintyneelle Angielle, joka olisi halunnut vain aamulla mennä töihin, tehdä työnsä hyvin ja palata illaksi kotiin perheensä luo. Sen sijaan hänen työnantajansa asettamat epärealistiset myyntitavoitteet ajoivat koko työyhteisön eettisen stressin partaalle; kun asiakasta ei ollut enää mahdollista palvella eettisesti kestävin keinoin, alettiin asiakkaille myydä tuotteita, joita he eivät tarvinneet ja pahimmissa tapauksissa asiakkailta veloitettiin maksuja tuotteista, joita he eivät todellisuudessa olleet koskaan tilanneet.

Kuva: Ville Vappula

Yksittäiselle työntekijälle oli helpompaa omaksua laajalle työkulttuuriin levinnyt petollinen toimintatapa, kuin pitäytyä omissa arvoissaan. Tietoinen moraalinen ristiriita vei yksittäisiä työntekijöitä eettisen stressin pahimpiin syövereihin, joista ei ollut ulospääsyä. 

Eettinen stressi on jossain määrin aina läsnä

Eettistä kuormitusta ilmenee aina jossain määrin, emme siis voi eliminoida koskaan täysin sen mahdollisuutta. Usein kuormituksen kokemus voi syntyä jo siitä, että tunnistamme eettistä päätöksentekoa vaativan tilanteen, johon meidän tulisi reagoida omien arvojen ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen pohjalta. Pienissä määrin tällainen kuormitus on normaalia, mutta sen kasautuminen voi olla kohtalokasta. Kun käsittelemme arvoristiriitoja ennakoivasti, olemme oikealle tiellä.

Vaikutamme myös ympärillämme olevien ihmisten kokemaan eettiseen stressiin, etenkin kun toimimme esihenkilöroolissa. Ovatko tiimilleni asettamani vaatimukset ja tavoitteet realistisin keinoin saavutettavissa? Tukeeko työtapamme ja käytäntömme virallisia vastuullisuustavoitteitamme? Onko töissä mahdollista menestyä tekemättä kompromisseja omien arvojensa tai eettisen ohjeistuksen suhteen?

On hyvä muistaa, että harvoin eettinen stressi on kenenkään tarkoituksella aiheuttamaa.

Miten ottaa eettinen stressi haltuun?

Avaimet eettisen stressin hallintaan löytyy sekä meiltä yksilöinä, että organisaatiotasolla. Yksilöinä voimme pyrkiä kasvattamaan resilienssiä selvitäksemme arvoristiriidoista. Johtamisen näkökulmasta puolestaan on syytä suunnata kriittinen katse organisaatiokulttuuriin ja siihen, miten kulttuuri edistää tai estää yksilöiden mahdollisuutta toimia päivittäisessä työssään ilman arvoristiriitoja.

Tämä on ensimmäinen osa artikkelisarjassa, joka koostuu kolmesta eri tekstistä. Ne tukevat toinen toisiaan, mutta toimivat myös itsenäisinä artikkeleina. Seuraavassa artikkelissa pohdin kanssasi tarkempia keinoja eettisen riskin hallintaan.

Niina Ratsula

Niina Ratsula

Code of Conduct Company Oy

Business Ethics Advisor

Niina Ratsula on yrittäjä, ammattipuhuja, tietokirjailija ja tuleva kauppatieteiden tohtori. Niinalla on taustalla pitkä kansainvälinen ura Kemiran ja Nokian palveluksessa. Vuodesta 2018 Niina on auttanut yrityksiä eettisesti kestävän liiketoiminnan ja työkulttuurin kehittämisessä Code of Conduct Companyn perustajaosakkaana ja Nordic Business Ethics -hankkeen toisena perustajana.

Lisää vaikuttajalta Niina Ratsula


Lisää kategoriasta Kestävä kehitys