Tunteet eivät tee päätöksiä
Hankala keskustelu edessä tai työkuorma, joka ei tekemällä pienene. Mikä ohjaa valintaasi enemmän, ikävä tunne vatsanpohjassasi vai sinulle tärkeät asiat ja ihmiset?
Turhan usein valintamme perustuvat pyrkimykseen välttää epämiellyttäviä tunteita. Lykkäämme tärkeän keskustelun käymistä, koska tunnemme epävarmuutta, tai teemme ylitöitä, koska emme halua epäonnistua tai tuottaa muille ongelmia.
Huono uutinen on, että tunteen välttelyyn perustuva valinta vie usein kauemmas kestävästä hyvinvoinnista, työkyvystä ja hyvistä suorituksista. Hyvä uutinen on se, kehittämällä mielemme joustavuutta, pystymme tekemään parempia ja arvojemme mukaisia valintoja silloinkin, kun tunnemme jotakin, mitä emme haluaisi. Psykologinen joustavuus onkin tärkeä (työ)elämän metataito.
Seuraavat kolme kohtaa auttavat kehittämään mielen joustavuutta:
1. Kun pysähdyt kuuntelemaan sisäistä viestintäosastoasi, mitä huomaat? Mikä ohjaa valintaasi?
Kiireinen työviikko, aika paljon pitäisi vielä saada tehdyksi. En halua tuottaa pettymystä muille. Muillakin on paljon töitä ja silti he jotenkin onnistuvat hoitamaan ne.
Vähemmästäkin ahdistuisi.
Sisäinen viestintäosasto edustaa omia ajatuksiamme, tunteitamme sekä toimintaimpulssejamme. Meillä jokaisella on sääntöjä siitä, miten meidän tulisi toimia, jotta olisimme hyväksyttyjä tai rakastettuja. Jos emme pysähdy kuuntelemaan pään sisäistä tarinaamme ja tarkastelemaan sitä suhteessa ympäröivään todellisuuteen, toimimme luultavasti aika sattumanvaraisesti ja teemme ratkaisuja, jotka siinä hetkessä tuntuvat helpoilta.
Jätän treenit väliin ja nipistän yöunista, jotta ehtisin tehdä enemmän töitä.
Sisäinen viestintäosasto hiljenisi ja ahdistuksen tunne helpottaisi – hetkellisesti.
Pidemmän päälle ja usein toistuvana se tarkoittaisi vähemmän unta, huonoa keskittymistä ja lisää surkeita päätöksiä. Lopputulemana jopa pahoinvointia itselle ja muille, työkyvyn laskua ja huonompia suorituksia.
2. Miten suhtaudut omiin ajatuksiisi ja tunteisiisi? Kuinka paljon päätösvaltaa annat niille?
Moni toivoo keinoja hallita omaa mieltään. Temppuja, joilla poistaa epävarmuus tai ahdistus ja korvata ne tyyneydellä ja itsevarmuudella. Mitä jos kuitenkin oppisimme suhtautumaan sisäisen viestintäosastomme juttuihin siten, että ne ovat lähinnä tietoa. Ne eivät ole totuuksia tai käskyjä, joita tarvitsisi noudattaa. Tunteet eivät tee päätöksiä.
Epävarmuus tai riittämättömyys eivät tee meistä viallisia, vaan inhimillisiä. Jos yritämme poistaa epämiellyttävät tunteet, poistamme samalla ne, jotka tekevät elämästä elämisen arvoista. Mikäli hyvä suoritus kiinnostaa, on hyvä tiedostaa, että tunteiden ja ajatusten hallintaan menee rutkasti energiaa, joka on yleensä pois itse suorituksesta. Jäljelle jää salliminen. Ei siksi, että haluamme kiduttaa itseämme, vaan siksi, että se mahdollistaa parempia valintoja.
3. Mitkä asiat ja ketkä ihmiset ovat sinulle tärkeitä ja suunnilleen missä järjestyksessä? Millainen ihminen haluat olla? Miten arvosi näkyvät tekoina ja toimintana?
Arvoihin perustuvat valinnat ovat kestävän hyvinvoinnin ja työkyvyn perusta. Jos haluat olla rohkea, mitä se tarkoittaa sen vaikean keskustelun kannalta? Jos töitä on aina liikaa, jäätkö tekemään lisää ylitöitä vai teetkö liiallisen työmäärän ongelman näkyväksi?
Et voi päättää siitä suuttuuko pomosi, pettyvätkö työkaverisi tai pitääkö oma mielesi sinua epäonnistujana. Mutta voit päättää siitä, mikä on juuri sinun työkykysi, hyvinvointisi ja hyvän elämän kannalta arvojesi mukainen teko. Sitä paitsi, sen luulisi kiinnostavan myös pomoasi.
Teksti: Anna Ahto
Kirjoittaja on Lääkärikeskus Aavan työterveyspsykologi ja urheilupsykologi.
Aava
Lisää vaikuttajalta Aava
Lisää kategoriasta Työhyvinvointi
