Bonfire.fi

Osuustoimintayrityksiltä puuttuu tiedostava omistaja

Reijo Karhinen

Osuuskuntiemme yhteenlaskettu jäsenmäärä Suomessa on yli 7 miljoonaa henkilöä. Näiden jäsenten löyhä sitoutuminen ja passiivisuus omistajina on iso haaste, jopa iso riski. Vain omistajuutensa tunnistava jäsen osaa käyttää omistajalle kuuluvaa valtaa. Osuuskunta tarvitsee ja ansaitsee omistajien aktiivisen osallistumisen.

Ei ole yritystä ilman omistajaa. Jokaisesta yrityksestä on löydettävä tunnistettavissa oleva omistaja. Taho, jonka valtaa mikään muu yrityksen sidosryhmä ei voi ylittää.

Kun kysytään, ketkä osuuskunnat omistavat, vastaus on helppo: jäsenet. Entä kuka aidosti käyttää osuuskunnissa omistajille kuuluvaa valtaa? Onko vastaus yhtä selkeä? Teoriassa kyllä, käytännössä ei niinkään.

Näen ilmeisen heikkouden, jopa riskin, osuuskuntien jäsenten huolettomuudessa. Mahdollisuus vaikuttaa oman osuuskunnan asioihin ei nouse lähellekään kärkeä, kun jäseniltä kysytään jäsenyyden perustetta eri osuuskunnissa. (Kantar TNS 2017 Pellervo)

Saman tutkimuksen mukaan osuustoiminnan yleinen tunnettuus on varsin heikkoa. Tulos on hurjassa ristiriidassa sen kanssa, että Suomi arvioidaan yleisesti maailman osuustoiminnallisimmaksi maaksi ja niin monella keskeisellä alalla osuuskunnat käyttävät erittäin merkittävää taloudellista valtaa.

Osuustoiminnan kurssillamme Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella sama huoli nousee vahvasti esiin opiskelijoiden puheenvuoroissa: ”Onko asiakasomistajuus oikea kilpailuetu, jos suurin osa osuuskunnan jäsenistä ei miellä itseään aidoksi omistajaksi ja vallankäyttäjäksi?” kysyi opiskelija erittäin osuvasti.

Jotta osuustoiminnan syvät arvot ja rooli vaihtoehtoisena organisaatiomallina toteutuisi, tarvitaan ainakin näitä toimia:

Omistaja- ja asiakasroolien yhteisyys ja erillisyys

Tilannetta, jossa asiakkuus ja omistajuus yhtyvät, pidetään yleisesti kuluttajaosuuskunnissa vahvuutena ja lisäarvoa tuottavana. Sama koskee tuottajaosuuskuntia, joissa asiakkaan roolia edustaa tuottaja. Asiakkuuden ja omistajuuden yhtyessä samaan henkilöön vältytään siltä mahdolliselta vastakkainasettelulta, joka on sisäänrakennettu pörssiyhtiön rakenteeseen. Osuuskunnissa ei tarvitse pohtia sitä, heikentääkö omistajien korkea osinkovaade yrityksen hintakilpailukykyä.

Osuuskuntien suhtautuminen omistajiinsa on yhtä kirjavaa kuin käsitteistö. Omistajiin viitataan termeillä kuten: jäsen, asiakasomistaja, omistaja-asiakas, omistajajäsen, jäsenomistaja, tuottaja, tuottajajäsen, jäsentuottaja. Jopa sanalla asiakas saatetaan asiayhteydestä riippuen tarkoittaa myös jäsenasiakkaan omistajaroolia.

Kun asiakkuus ja omistajuus yhtyvät, vaarana on asiakasnäkökulman painottuminen omistajuuden kustannuksella. On täysin luonnollista, että jokapäiväisessä arjen operatiivisessa toiminnassa asiakkuus korostuu. Muistamme omistajuuden silloin, kun on edustajistovaalit ja ehkä silloinkin, kun bonukset kilahtavat tilille. Erityisesti kuluttajaosuuskunnissa osuuskunnan jäseneksi liittymistä harvoin perusteltaneen halulla päästä käyttämään omistajan valtaa.

Tästä seuraa riski, että sekä asiakas että osuuskunta itse unohtavat jäsenen omistajaroolin. Ja jos näin tapahtuu, valtasuhteet voivat kääntyä päälaelleen. Omistajan valta on asiakkaan valtaa syvällisempää ja viime kädessä vahvempaa. Vaikka asiakas kukkaroineen käyttää lopullista valtaa kaikissa markkinataloudessa toimivissa yhtiöissä, omistajalla on valta JA vastuu yrityksen tulevaisuuden linjauksista ja myös muun ohessa johdon valinnasta.

Osuuskunnilla on Suomessa poikkeuksellisen laaja liiketoiminta sekä kymmenien ja kymmenien miljardien pääomat. Osuuskuntien jäsenillä on lopullinen vastuu tämän taloudellisen voiman ohjaamisesta omistamansa yrityksen liiketoiminnallisia tavoitteita tukien. Samalla heillä on mahdollisuus jäsenyhteisöroolissaan rakentaa edelläkävijänä tulevaisuuskestävää Suomea.

Yli ajan on tärkeää, että osuuskunnan omistajuus ei hämärry. Sanonta ”valta on sillä, joka sen ottaa” realisoituu hyvin helposti osuuskunnissa. Jäsenten heikko tietämys oikeuksistaan ja velvoitteistaan osuuskunnan omistajina edesauttaa vallan keskittymistä ja valumista ylisuhteisesti toimivalle johdolle.

Pörssiyhtiöiden osakkeenomistajien oikeuksia säädellään omalla Euroopan Unionin komission antamalla direktiivillä. Muutoinkin sijoittajien suoja julkisesti noteeratuissa yrityksissä on säädellympi kuin esimerkiksi jäsenen asema kokoluokaltaan pörssiyhti-öihin rinnastettavissa osuuskunnissa. Osuuskuntien jäsenet eivät itse ole järjestäyty-neet edunvalvonnallisesti yhtenä ryhmänä. Ei ole olemassa Suomen Osakesäästäjät ry tai vastaavan kaltaista toimijaa. Miksi ei? Pitäisikö olla?

Varsinkin isojen osuuskuntien markkinoinnissa hehkutetaan usein jäsenten lukumäärää. Vähemmälle huomiolle jää jäsentoiminnan laatu. Sisällöllisesti rikkaampaa olisi korostaa jäsenten osallistumisaktiviteetteja kuten osallistumista edustajistovaaleihin tai digiaikaan sopivaa neuvoa antavaa aivoriihityyppistä omistajien osallistamista Se olisi enemmän osuustoiminnan perusfilosofian mukaista.

 

Mitä mieltä sinä olet? Jatketaan keskustelua Twitterissä!

Kirjoitin aiemmin syksyllä osuustoiminnan uudesta tulemisesta täällä.

Reijo Karhinen

Reijo Karhinen

Työelämäprofessori

Vuorineuvos

Lisää vaikuttajalta Reijo Karhinen


Lisää kategoriasta Tulevaisuus