Hyvä uhka

Jarno Limnéll

Uhka on pelottava sana. Parempi olisi, jos uhkia ei olisi. Onhan uhkassa kyse asiasta, mikä helposti aiheuttaa huolta niin yhteiskuntaan, yrityksiin kuin ihmiselämään. Ja uutiset kertovat meille päivittäin liike-elämään vaikuttavista kyber- ja hybridiukista tai esimerkiksi työturvallisuuden uusista uhkatekijöistä. Harvasta aiheesta lienee Suomessa kirjoitettu ja puhuttu viime vuosina yhtä paljon kuin turvallisuudesta – ja uhkista.

Kun uhka-ajattelua yleisesti leimaa pelko ja epävarmuus, on tarpeellista havaita, että uhkilla on myös myönteisiä puolia. Uhka voi näyttäytyä positiivisena ja hyödyllisenä asiana.

Ensinnäkin uhka yhdistää. Uhkilla ja yhdensuuntaisella uhkaymmärryksellä on ollut tärkeä vaikutus siihen, että me suomalaiset tunnemme olevamme suomalaisia. Yhteinen yritystoiminnan menestymisen uhka – esimerkiksi kiristynyt markkinatilanne – voi puolestaan tiivistää työyhteisöä. Yhdessä kohtaamme erilaisia uhkia, ja yhdessä uhkista selviydymme. Yhteiset ja yhteisiksi koetut uhkat yhdistävät.

Toiseksi, realistinen ja harkinnalla arvioidut uhkat luovat turvallisuutta. Uhkan ymmärtäminen ja ennakointi edesauttavat uhkaan varautumista. Selviämisen ja toipumisen mahdollisuudet ovat silloin paremmat, jos uhka toteutuu. Tämän takia esimerkiksi Suomen puolustuspolitiikassa pidetään huolta uskottavasta omasta puolustuskyvystä, tai ihmiset hankkivat vakuutuksia tulipalon varalle. Kun osaamme ennakoida oikein, saattaa uhka jäädä kokonaan toteutumatta tai ainakin sen todennäköisyys pienenee. Parhaassa tapauksessa olemme varautuneet niin hyvin, että uhkan toteutuessa sen vaikutukset jäävät pieniksi tai uhka ei edes pääse toteutumaan.

Kolmanneksi, uhkalla on myös taloudellinen puolensa. Turvallisuus-alan yrityksille uhkien lisääntyminen ja esimerkiksi tietovuotojen aiheuttamien kustannuksien nousu merkitsevät liiketoimintaa. Tai laajemmin ajatellen yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen erilaisia uhka- ja riskitekijöitä vastaan on yksi yritystoiminnan perusasioita. Riskienhallinnalla pyritään ennakolta ehkäisemään erilaisia uhkia ja riskejä. ”Pelko myy” ja ”uhkien lisääntyminen vauhdittaa liiketoimintaa” -periaatteissa on kuitenkin omat vaaransa. Tällöin voidaan tarpeettomasti pyrkiä luomaan pelon ja turvattomuuden ilmapiiriä, jotta ihmiset esimerkiksi ostaisivat kalliin hälytysjärjestelmän kotinsa turvaksi. Turvallisuus on tänä päivänä biljoonaluokan bisnestä. Siitä huolimatta turvattomuus näyttää alati kasvavan. Uhkien liiallinen maalailu tai uhkakuvien jatkuva korostaminen voivat saada ihmiset tuntemaan tarpeetonta pelkoa, vaikka siihen ei olisi aihetta. Yrityksissä juuri johtamisella varmistetaan se, ettei uhkia ylikorosteta tarpeettomasti – tai toisaalta aliarvioida. Nimenomaan johtajuudella. On kuitenkin huomioitava, että turvallisuuden ja turvattomuuden sekä uhkien riittävän ja ylikorostetun esilletuomisen rajat ovat häilyviä ja ihmisten mielissä yksilöllisiä.

Neljänneksi, uhkien tiedostaminen ja niihin varautuminen luo kilpailuetua. Tämän päivän trendinä on turvallisuuden näyttäytyminen yhä vahvemmin kilpailuetuna, niin yrityksille kuin yhteiskunnille. Mihin maahan on turvallista sijoittaa data-keskuksia tai minkä maan yritysten teknologiatuotteisiin voi luottaa? Missä maassa on turvallista tehdä liiketoimintaa? Esimerkiksi Iso-Britannian kansallisen kyberturvallisuusstrategian ensimmäisenä tavoitteena on ”luoda Iso-Britanniasta maailman kyberturvallisin paikka liiketoiminnan harjoittamiseen.” Turvallisuus ja uhkat näyttäytyvät positiivisina, kun turvallisuudesta ja uhkiin varautumisesta on oikeasti huolehdittu läpi yritystoiminnan. Kyse on pitkälti luottamuksesta, ja Suomella on vahva kansainvälinen luottamuspääoma turvallisuussuuntautuneena, osaavana ja vakaana yhteiskuntana. Uhkiin varautuminen ja turvallisuus luovat kilpailuetua. Trendi on kasvava ja siksi siihen kannattaa myös yrityksissä kiinnittää yhä enemmän huomiota.

Turvallisuus ja luottamus kulkevat käsi kädessä. Ilman turvallisuutta ei ole luottamusta – ja ilman luottamusta ei ole turvallisuutta. Uhkien oikeanlainen tiedostaminen ja niihin varautuminen lisäävät luottamusta – ja asiakkaan luottamuksesta huolehtiminen on hyvin keskeinen arvo yrityksen liiketoiminnan menestymiselle. Erityisesti digitaalisessa liiketoiminnassa luottamuksen merkitys on korvaamaton.