Jarno Limnéll haluaa saada johtajat suhtautumaan turvallisuuteen positiivisesti: ”Turvallisuus on digitalisaation edellytys ja teknologian mahdollistaja”

Jarno Limnéll

Jarno Limnéll on sitä mieltä, että turvallisuus on yhtä kuin luottamus. Vaikka suomalaisyritysten johdossa turvallisuutta otetaan huomioon vielä hyvin vaihtelevasti, työntekijöiden kyky suojautua kyberuhkilta on Limnéllin mukaan hyvällä tasolla. Kun turvallisuus järkkyy, nousee tärkeiksi kaksi kysymystä: Onko harjoiteltu? ja Toimiiko viestintä?

Kyberturvallisuuden professori ja Tosibox Oy:n toimitusjohtaja Jarno Limnéll on Bonfiren Elisa Kitusen haastattelussa Porin SuomiAreenalla.

Mitkä turvallisuusteemat ovat pinnalla suomalaisissa johtoryhmissä?

”Digitaalisen maailman turvallisuuskysymykset ovat niitä, joista johto on kiinnostunut – ja pitääkin olla. Kyllä me puhutaan ihan liiketoiminnan ytimestä. Monesti huomaan näissä keskusteluissa, että itseasiassa puhutaan enemmänkin luottamuksen säilyttämisestä kuin turvallisuudesta. Ne kulkee ihan käsi kädessä. Ilman toista ei voi olla toista. Selkeästi yritysjohtoa tuntuu kiinnostavan, joka näkyy siinä, että aidosti huolehditaan turvallisuudesta ja luottamuksesta digitaalisessa ympäristössä.”

Onko turvallisuus johtoryhmän agendalla aidosti?

”Sparrailen paljon suomalaisia johtoryhmiä ja pakko sanoa, että taso vaihtelee aika paljon. Meillä on isoja pörssiyrityksiä, joissa näistä asioista puhutaan joka kerta, kun yrityksen johtoryhmä kokoontuu: käydään läpi, mitkä ovat tämän hetken uhkat ja riskit, mikä on meidän valmiustaso ja jatkuvuussuunnitelma. Mutta sitten on valitettavasti yllättävänkin suuria yrityksiä, joissa aihe ei kiinnosta.”

Voiko silti sanoa, että suomalaisyritykset ovat edelläkävijöitä erityisesti kyberturvallisuuden saralla?

”Taso vaihtelee. Nykyään ei riitä, että hoidetaan ensimmäisellä kvartaalilla kuntoon nämä turvallisuusasiat. Se on jatkuvaa riskien hallintaa ja ymmärtämistä. Tärkeää on myös ymmärtää, ettei ole olemassa sadan prosentin turvallisuutta. Välillä tulee ongelmatilanteita. Tutkimusten mukaan yritysten pörssikurssiin vaikuttaa isosti se, mikä on yrityksen kyky toimia tilanteissa, joissa turvallisuushäiriöitä tapahtuu. Se, miten tilanteessa pystyy pitämään asiakkaiden luottamuksesta huolta.”

Mitä sanoo kyberturvallisuuden professori: mitä tämä luottamuksen ja turvallisuuden ylläpitäminen vaatii?

”Nostaisin esiin kaksi asiaa. Turvallisuus on tänä päivänä yhä enemmän viestintää. Viestinnälliset valmiudet tulee olla hyvin pohdittuna etukäteen. Siinä voidaan peli joko voittaa tai hävitä. Toinen on harjoittelu. Villejäkin skenaarioita saa – ja pitää – esittää siitä, mitä voisi nyt käydä. Johtoryhmän olisi hyvä käydä puolivuosittain kriisitilanteiden harjoitus läpi, jossa voisi löytää ongelmakohtia. Se maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti siinä hetkessä, kun jotain tapahtuu.”

SuomiAreenalla on tänä vuonna teemana tulevaisuuden osaaminen. Kuuluuko kyberturvallisuusuhkiin varautuminen tärkeimpien työelämätaitojen joukkoon tulevaisuudessa?

”Ei. Ei todellakaan tulevaisuudessa vaan jo tänä päivänä. Suomi jo on todella digitalisoitunut. Jokainen bisnes on enemmän tai vähemmän digitaalinen bisnes. Toisaalta yksittäinen ihminen ei välttämättä ole se paljon painotettu kyberturvallisuuden heikoin lenkki. Hän on vahvin lenkki. Suurin osa tämän päivän yritysten ongelmista tulee erilaisten psykologisten huijausten tai valelaskutusten kautta. Tai sitten yrityksen työntekijät vuotavat tahallisesti tai tahattomasti tärkeitä tietoja ulospäin. Kyllä nämä on tällä hetkellä ihan perustaitoja suomalaisessa yhteiskunnassa.”

No mikä on meidän kyberturvallisuuden taitotaso?

”Sanoisin, että muutamina viime vuosina on menty rutkasti eteenpäin. Näistä on myös puhuttu vähän enemmmän. Haluan kuitenkin turvallisuusihmisenä olla varovainen siinä, että kyberturvallisuus ei saa olla turvattomuuspuhetta ja pelkkiä uhkia ja riskejä. Olen työskennellyt näiden asioiden parissa koko elämäni ja täytyy sanoa, että turvallisuus on lähtökohtaisesti positiivinen asia. Se on digitalisaation edellytys. Se on mahdollistaja kaikelle teknologiselle kehitykselle. Suomi on tunnetusti maailman turvallisin maa ja se meidän tulee säilyttää myös digitaalisessa ympäristössä.”