Mitä olen elämässäni oppinut?

Jarno Limnéll

Omista ajatuksista on hankala kirjoittaa. Helposti kritisoidaan itsensä liiallisesta esilletuomisesta, vaikka samalla kannustetaan henkilöbrändäykseen ja kokemusten jakamiseen. Monet tuntemani fiksut ihmiset puolestaan ajattelevat, ettei heillä ole mitään sanottavaa – vaikka todellakin olisi. Ajoittain suomalainen vaatimattomuus, ja osin rohkeuden puute, estävät omista näkemyksistä kirjoittamista. Tai entä jos kirjoituksesta saakin murskapalautteen. Parempi olla hiljaa.

Aion nyt ottaa riskin ja kirjoittaa itsestäni. Ajatuksistani. Subjektiivisista näkemyksistä ja kokemuksista, joita ole miettinyt niin elämässäni, aviomiehenä ja lasteni isänä kuin eri työtehtävissäni muun muassa upseerina puolustusvoimissa, professorina yliopistossa ja toimitusjohtajana kasvuyrityksessä. Haluan kirjoittaa kymmenestä minulle tärkeästä asiasta.

1. Intohimo kaiken perusta. Olen kiitollinen siitä, että olen saanut työskennellä intohimoni parissa. Siis sellaisten asioiden (ihmisiä unohtamatta) parissa, joihin tuntee sydämessään paloa ja kokee ne tärkeäksi. Intohimoni on turvallisuus, niin työnä kuin harrastuksena. Intohimon pohdinnassa ihmisen pitää olla rehellinen ja kuunnella sisintään. Intohimo ja sen mukainen asenne ovat mielestäni menestymisen ja onnellisuuden tärkeimpiä elementtejä.

2. Päämäärien asettaminen. Olen elämäni aikana lukenut luultavasti satoja johtamiskirjoja, elämänkertoja ja elämänhallintaoppaita. Keskeisimmän viisauden, mitä olen niistä oppinut, on päämäärien asettamisen tärkeys. Se, että tietää mihin haluaa olla matkalla. Pohdinta, mikä on ensisijaisesti käytävä itsensä kanssa. Olen jo pitkään kirjoittanut päämääräni ja tavoitteeni paperille, kuten ”haluan olla läsnäoleva isä lapselleni”, ja huomannut miten tiedostaen ja tiedostamatta kuljen kohti tavoitteitani. Päämäärien selkeys on helpottanut priorisoimaan ajankäyttöäni.

3. Itsensä johtaminen. Miten usein maltamme pysähtyä ja kysyä: millainen ihminen olen tai haluan olla? Uskon, että liian harvoin. Mielestäni johtamisen tärkein aloituspiste ja kehittämisen kohde on itsensä tunteminen. Muita on vaikea johtaa – tai olla johdettavana – jollei tunne itseään. Vahvuuksineen ja heikkouksineen. Itseään on johdettava joka hetki. Mannerheimin sanottiin olleen vaativin johtaja juuri itseään kohtaan.

4. Luottamus avainasemassa. Luultavasti keskeisin sana teknologian läpäisemässä tietoyhteiskunnassa on luottamus. Kysymys ”keneen ja mihin voimme luottaa” on digitaalisen liiketoiminnan ytimessä, sillä jokainen yritys on tänä päivänä digitaalinen yritys. Yritysten arvo määräytyy pitkälti asiakkaiden luottamuksen kautta. Myös turvallisuudessa puhutaan aiheellisesti yhä enemmän luottamuksen merkityksestä. Omassa elämässäni luottamuksen merkitys on luultavasti suurempi kuin ymmärränkään.

5. Superihmisiä ei ole. Muistan nuorempana ajatelleeni jostain ihmisistä, että miten heidän on mahdollista olla ”superihmisiä.” Menestyä ja onnistua kaikessa, huippuviisain ajatuksin. Tänä päivänä saa sosiaalisen median kautta helposti kuvan, että jollain ihmisillä elämä on yhtä ruusuilla tanssimista. Sen olen oppinut, että jokainen meistä on lopulta ihminen – huolineen, iloineen ja perustarpeineen. Ylä- ja alamäkineen. Onnistumisine ja epätoivoineen. Ihan jokainen meistä. Siskoni Maaret Kallio puhuu usein armollisuudesta itseään kohtaan, ja itse pyrin siskoni ajatuksia soveltamaan yhä vahvemmin.

6. Arvot ovat todellakin merkityksellisiä. Meidän jokaisen – kuten myös yritysten ja yhteiskunnan – päivittäistä toimintaa ohjaavat arvot. Tiedostaen tai tiedostamatta. Pidän erittäin tärkeänä, että tiedostamme arvomme ja pyrimme vahvistamaan niitä. Ei vain paperilla tai huoneentauluina vaan toiminnassamme. Arvot pitää sitoa arkipäivään ja konkretiaan. Itselläni on tapana aloittaa joka toinen viikko yrityksessämme pidettävä henkilöstöpalaveri puhumalla yrityksemme arvoista. Olen myös määritellyt omaan elämääni arvot – itselleni. Arvojen merkitys korostuu erityisesti vaikeina aikoina.

7. Teknologian kehityksen keskiössä oltava ihminen. Sanotaan, että teknologia muuttaa kaiken. No, lähes kaiken. Tutkimuksien mukaan teknologiaa kehitetään nopeammin ja radikaalimmin kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Ja vauhti kiihtyy. Laajemmin pohdittaessa teknologian tulevaisuudessa on kyse ihmisyyden tulevaisuudesta, josta muun muassa Yuval Noah Harari on kuvainnollisesti kirjoittanut. Etenemmekin tällä hetkellä aivan liiaksi teknologiakeskeisesti, kun kehityksen keskiössä tulee olla ihminen. Haluan painottaa ihmisen pitämistä teknologisen kehityksen keskipisteessä.

8. Viestinnän ja sivistyksen merkitys kasvavat. Turvallisuudesta puhuessani viittaan usein Maslowin tarvehierarkiaan, jossa turvallisuus on ihmisen toiseksi tärkein tarve. Turvallisuuden tarpeen tyydyttämisessä korostuu jatkossa yhä enemmän viestintä. Tietoyhteiskunnassa. Merkittävimmät ”kybertaistelut” tullaan käymään ihmisten mielistä. Myös johtaminen on yhä vahvemmin viestintää, kuten Reijo Karhinen on viisaasti todennut. Samalla yhteiskunnassamme ja yrityksissä vastuullisen dialogin, viestinnän sekä sivistyksen merkitys kasvavat – ne ovat menestymisen keskeisimpiä elementtejä. Viestinnässä on meidän jokaisen tunnettava vastuumme.

9. Kyky toimia odottamattomissa tilanteissa. Turvallisuudessa korostetaan yhä vahvemmin resilienssiä, sietokykyä, kahdesta syystä. Ensinnäkin ei ole olemassa täydellistä turvallisuutta vaan ikäviä asioita tulee aina tapahtumaan. Toiseksi, digitaalisen yhteiskunnan kompleksisuuden lisääntyessä myös uhkat monimutkaistuvat, ja kaikkiin uhkiin ei edes pysty varautumaan. Toiminnallinen ja henkinen kyky toimia häiriötilanteessa on tutkimuksien mukaan yritykselle (pörssikurssin arvolla mitattuna) jopa tärkeämpi kuin se, miten turvajärjestelyt on normaaleina päivinä hoidettu. Sama ketteryyden ja joustavuuden periaate koskee lähes kaikkea toimintaa nopeasti muuttuvassa maailmassa. Jokainen taistelusuunnitelma toimii ensimmäiseen viholliskosketukseen asti – sitten on osattava soveltaa.

10. Palo jatkuvaan oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Elämä on jatkuvaa oppimista. Jos oppimisen ja itsensä kehittämisen halu loppuu, pysähtyy nopeasti paikalleen. Olen pitänyt läpi elämäni yhtenä keskeisenä ohjeena jatkuvan itseni kehittämisen ja opiskelun periaatetta. Tähän haluan niin lapsiani kuin kollegoitani kannustaa. Yhdysvalloissa käytetty ilmaisu ”Leaders are Readers” -ajatuksen allekirjoitan. Ja onhan se hienoa huomaavansa oppivan uutta joka päivä – niin itsensä kuin muiden ihmisten kanssa.

Miten tämän kaiken voisi tiivistää? Itse toivon, että kun aika minusta jättää, voin katsoa hyvillä mielin elämääni taaksepäin ja todeta: ”I did it My Way”.

Kirjoittaja on sotatieteiden tohtori, kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa ja Tosibox Oy:n toimitusjohtaja.