Tulevaisuuden ruoka ja ilmastonmuutos – Mahdollisuus muuttaa maailmaa yhdellä haarukoinnilla
Maailman väkiluku ylittää 10 miljardin 2050-luvulla. Maailmanlaajuisesti ruokaketjut ovat vastuussa noin kolmasosasta maailman ilmastopäästöistä YK:n alaisen FAO:n tutkimusten mukaan. Ruokateollisuuden on uudistuttava ja uusia toimintamalleja omaksuttava varmistaaksemme, että ruokaa riittää kaikille ja ruokaketjun pohjana olevaa maatalousmaata käytetään järkevästi. Ruokaa tulemme aina tarvitsemaan, joten on taattava, että sen tuottaminen on kestävällä pohjalla. Seuraavaksi kerron, miten se voisi olla mahdollista tulevaisuudessa.
Ruokaketjun ilmastovaikutukset
Ruokaketjun ilmastopäästöt henkilöä kohden ovat olleet luokkaa 2 tonnia CO2-ekvivalenttia vuonna 2019 globaalina keskiarvona. CO2-ekvivalentti on yksikkö, jolla ilmaistaan yhtenä määreenä ilmastovaikutuksia eri kasvihuonekaasuista kuten hiilidioksidista, metaanista ja dityppioksidista. Arviot maapallon luonnollisten nettohiilinielujen (metsät, maaperä ja meret) koosta vuosittain vaihtelevat välillä 10-18 miljardia tonnia CO2-ekvivalenttia, riippuen useista ympäristötekijästä. 10 miljardin ihmisen maapallolla 2050-luvulla pelkästään ruokajärjestelmän päästöt (20 miljardia tonnia CO2-ekvivalenttia) ylittäisivät maapallomme luonnolliset nettohiilinielut nykymenolla. Monesta asiasta voisimme tarvittaessa luopua, mutta ruokaa on oltava. Pariisin ilmastosopimuksen hiilineutraalisuustavoite viimeistään 2050-luvulla vaatii tämän tasapainottelun valossa merkittäviä ruokaketjun päästövähennyksiä tai hiilinielujen kasvattamista. Realistisesti ajateltuna näitä molempia.
Ratkaisujakin onneksi löytyy. Ruokateollisuudessa on kehitteillä paljon uutta, kipeästi kaivattua innovatiivista teknologiaa ja toimintaa kestävämpiin ratkaisuihin ruoan alkutuotannon, kuljetuksen, ruokatuotteiden valmistuksen sekä pakkauksien osalta. Digitaaliset järjestelmät toiminnan ohjaamiseen ja tehostamiseen, maaperän hiiltä lisäävät viljelytavat, uusiutuvaan sähköön ja biokaasuihin pohjautuvat energiaratkaisut sekä uusiomateriaalit ovat esimerkkejä keskeisistä keinoista tuottaa ruokaa pienemmällä ilmastokuormalla. Uusien teknologioiden lisäksi tarvitaan muutosta toimintamalleissa ja kulutustottumuksissa. Muutosta on siis tapahduttava myös arjessa.
Tietoisilla valinnoilla ruokapöytään
Ihmisen päivittäisen energiatarpeen arvioidaan olevan 2000-3000 kilokaloria riippuen liikunnan määrästä. Ruoan energiasisältö riippuu ruoan koostumuksesta ja ruokakilojen energiamäärät vaihtelevat esimerkiksi kuitu-, hiilihydraatti-, proteiini-, ja rasvasisällön mukaan. Ruoka sisältää myös paljon vettä, joka ei ole energiapitoista. Ajatusharjoituksen vuoksi, määritelläänpä esimerkkiruoan keskimääräiseksi energiasisällöksi 2 kcal/g ja ihmisen energiatarpeeksi 2500 kilokaloria päivässä. Ihminen tarvitsee muitakin ravintoaineita, mutta energian suhteen tuolla päivittäisellä kalorimäärällä eläisi. Huomioimatta muita päästöjä (tai olettaen ettei niitä syntyisi enää 2050-luvulla, koska niiden ilmastotoimissa onnistuttiin) 10 miljardin ihmisen maapallolla ja 10-18 miljardin tonnin CO2-ekvivalentin luonnollisilla hiilinieluilla hiilineutraalisuus vaatisi, että tulevaisuuden ruokaketjun päästöjä aiheutuisi maksimissaan haarukalla 2.19-3.95 kilogrammaa CO2-ekvivalenttia ruokakiloa kohti keskimäärin.
Maailmassa arvioidaan tuotettavan noin 3.9 miljardia tonnia ruokaa vuosittain, josta hukataan tällä hetkellä kolmasosa 1.3 miljardia tonnia ja hyödynnetään vain 2.6 miljardia tonnia. Näillä taustoilla syötävän ruoan keskimääräistä hiilijalanjälkeä tulisi laskea nykyisestä arviolta 5:sta kgCO2-ekvivalenttia/ruokakilo vähintään kohti 2.19-3.95 kgCO2-ekvivalenttia/ruokakilo haarukkaa. Huomioiden, että kaikilla muilla sektoreilla onnistuttaisiin täydellisesti. Mikäli ei, niin ruokajärjestelmästämme pitäisi aiheutua vieläkin vähemmän päästöjä. Monipuolisia ruokavalioita tulee mitä todennäköisemmin olemaan myös 2050-luvulla, mutta tämä nopea arvio antaa hieman suuntaa tuottamamme ja syötävämme ruoan tavoitteellisesta keskimääräisestä maksimihiilijalanjäljestä nyt ja tulevaisuudessa.
Mahdollisuuksien maatalous
Alkutuotannon osuus elintarviketuotteen ilmastovaikutuksesta on merkittävä. Se on usein yli puolet elintarvikkeiden hiilijalanjäljestä riippumatta tuotteesta. Sen vuoksi alkutuotannossa – viljelyssä ja eläintuotannossa – piilee myös merkittävin potentiaali päästövähennyksiin ja nielujen kasvattamiseen.
Ilmastonmuutos tuo mukanaan monenlaisia haasteita alkutuotannolle. Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, kuivuus, myrskyt ja lämpöaallot, voivat aiheuttaa merkittäviä tuotantohäiriöitä ja sadonmenetyksiä. Lisäksi ilmastonmuutos voi vaikuttaa maaperän ominaisuuksiin, kuten ravinteiden saatavuuteen, eroosioon ja maaperän mikrobiologiseen toimintaan.
Myös luontokadolla on vaikutuksensa maatalouteen, sillä monimuotoinen ekosysteemi tukee kestävää maataloustuotantoa. Pölyttäjien, kuten mehiläisten ja muiden hyönteisten, määrän väheneminen voi heikentää viljelykasvien pölytystä ja sitä kautta sadon määrää ja laatua.
Toisaalta voimme nähdä myös uusia tulevaisuuden mahdollisuuksia alkutuotannossa. Esimerkiksi tehokkaammat viljelymenetelmät, kuten tarkkuusviljely ja kasvien jalostus, voivat auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja vähentämään hiilijalanjälkeä. Myös agroekologiset ratkaisut, kuten monimuotoiset viljelyjärjestelmät ja luonnonmukaisten prosessien hyödyntäminen, voivat edistää kestävää maataloutta ja vähentää ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
Uhkakuvista huolimatta meillä on mahdollisuus vaikuttaa tulevaisuuden maatalouteen omilla valinnoillamme. Tukemalla kestävää maataloutta ja suosimalla ympäristöystävällisiä tuotteita voimme auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta ja edistämään ekosysteemien säilymistä.
Kohti kestävämpää ja herkullisempaa tulevaisuutta
Kenelle kuuluu vastuu? Ehkä lohduton, mutta ainoa oikea vastaus on, että jokaisen ruokaketjun toimijan on muututtava, myös meidän yksilöiden. Ennakoivaa poliittista ohjausta ja lainsäädännöllisiä vaatimuksia tulee lisätä ja yhdenmukaistaa globaalisti. Alkutuotannon ja maankäytön on uudistuttava vauhdikkaasti. Kauppojen tulee ohjata kestävämpään ostoskäyttäytymiseen, kuluttajien täytyy tehdä tietoisesti ilmastoystävällisempiä valintoja ja elintarvikebrändien tulee kantaa vastuunsa toimitusketjunsa päästövähennyksistä. Kun meistä jokainen kantaa vastuunsa, uudet teknologiat voivat mahdollistaa meille entistä parempia päätöksiä niin ruoan tuotannon kuin kulutuksen valintoihimme ja siten taata herkullisemman tulevaisuuden meille kaikille.
Ernesto Hartikainen
Biocode
CEO
Erneston tausta koostuu parempaan tulevaisuuteen tarvittavien ratkaisujen kehittämisestä. Hän toimii nykyään hiilijalanjälkilaskennan verkkopalveluita ruokabrändeille tarjoavan Biocoden toimitusjohtajana. Aiemmin Ernesto työskenteli Suomen Itsenäisyyden Juhlarahasto Sitran ilmastoratkaisut -avainalueen projektijohtajana ja hiilineutraali kiertotalous -teeman johtavana asiantuntijana. Työtaustaan sisältyy myös tulevaisuuden hahmottamista globaalien megatrendien kautta. Koulutukseltaan diplomi-insinööri ja kauppatieteiden maisteri, Ernesto pyrkii ymmärtämään ja valjastamaan uusia teknologioita kestävämmän liiketoiminnan ja yhteiskunnan mahdollistamiseksi.
Lisää vaikuttajalta Ernesto Hartikainen
Lisää kategoriasta Kestävä kehitys
