Syrjintä on taloudellisesti kannattamatonta – Suomen tulee hyödyntää kaikki potentiaalinen työvoima
Syrjintä iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, kansalaisuuden mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella on kielletty lain nojalla Suomessa.
Kuitenkin esimerkiksi etnistä syrjintää esiintyy jatkuvasti usealla yhteiskunnan osa-alueella. Zschirnt ja Ruedin (2016) tekemässä meta-analyysissa käytiin läpi 43 tutkimusta, joiden perusteella työnhaussa esiintyy runsaasti etnistä syrjintää. Taustoiltaan samanlaiset vähemmistöjen edustajat joutuivat lähettämään jopa 50 prosenttia enemmän työhakemuksia päästäkseen työhaastatteluun verrattuna paikallisiin.
Ahmad (2020) kokeellisessa tutkimuksessa puolestaan havaittiin, että myös Suomessa työnhaussa esiintyy etnistä syrjintää. Tutkimustulosten mukaan työnantajat suosivat merkittävästi suomalaisia hakijoita muihin verrattuna, ja etnisten hakijoiden joukosta työnantajat suosivat eurooppalaisen nimen omaavia hakijoita ei-eurooppalaisen nimen omaavien kustannuksella.
Syrjinnällä on talouskasvua heikentävä vaikutus, koska syrjinnän seurauksena kaikkien työntekijöiden panosta ei hyödynnetä parhaalla mahdollisella tavalla. Toisin sanoen, syrjinnän seurauksena osa ihmisistä jää sopivimman työtehtävän ulkopuolelle, mikä ei ole taloudellisesti tehokasta.
Kuvitellaan tilanne, jossa kaksi työntekijää kilpailee samasta työpaikasta. Toinen hakijoista on tuottavampi, mutta nimensä perusteella henkilö on taustaltaan Afrikasta. Toinen hakijoista on vähemmän tuottava, mutta nimensä perusteella suomalainen. Jos työnantaja valitsee vähemmän tuottavan henkilön tehtävään nimen perusteella, jää yrityksenkin tuottavuus pienemmäksi, mikä vaikuttaa muun muassa kansantalouden verokertymään. Pienempi tuottavuus saattaa tehtävätasolla olla hyvinkin maltillinen, mutta ilmiön kertautuessa koko kansantalouden tasolla, saattavat kustannukset olla huomattavat.
Syrjinnästä tulee isompi ongelma, mitä enemmän Suomessa on henkilöitä, jotka voivat olla syrjinnän kohteina. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisten määrä on Suomessa kasvanut hurjasti viimeisen 30 vuoden aikana. Tilastokeskuksen tietojen perusteella vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisten osuus Suomen väestöstä oli 0,8 prosenttia, mutta vuonna 2022 vastaava luku oli jo 9,1 prosenttia. Kyseisen ajanjakson aikana ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa on kasvanut yli 13-kertaiseksi.
Kesän aikana julkaistu hallitusohjelma ja johtavien poliitikkojen aiemmat kyseenalaiset kirjoitukset sekä kommentit ovat kirvoittaneet julkista keskustelua ja herättäneet kysymyksiä jopa siitä, onko hallitusohjelman tekemistä ohjanneet rasistiset motiivit.
Henkilökohtaisesti haluan uskoa, että hallitusohjelmaa on rakennettu puhtaasti Suomen kokonaisetua ajatellen unohtamatta yhdenvertaisuutta. Hallitusohjelmassa on kuitenkin muutamia kirjauksia, jotka hyvin todennäköisesti työntävät Suomesta pois olemassa olevaa osaamista ja mahdollisesti tekevät Suomesta vähemmän houkuttelevan maan myös sellaisille maahanmuuttajille, joita Suomen työmarkkinat tarvitsevat.
Miksi Suomi tarvitsee maahanmuuttoa?
Jo yhdelläkin työntekijällä voi olla suuri merkitys startup-yrityksessä. Olemme pohtineet yhden työntekijän merkitystä Suomen kansantaloudelle HS:n julkaisemassa mielipidekirjoituksessa.
Suomi tarvitsee lisää työvoimaa, jotta pystymme kannattelemaan nykymuotoisia hyvinvointipalveluita pitkällä aikavälillä. Tosiasia on, että Suomen väestö ikääntyy, ja syntyvyys on matalalla. Väestökasvumme on jo useamman vuoden ollut maahanmuuton varassa. Lisäksi yritykset investoivat sinne, missä osaavaa työvoimaa on saatavilla. Suomen on siten tehtävä näistä lähtökohdista sellaisia päätöksiä, jotka takaavat talouskasvun ja näin myös hyvinvointivaltion rahoitusaseman.
Yksi keskeisimmistä kysymyksistä, mihin Suomessa voimme vaikuttaa, on osaavan työvoiman määrän lisääminen koulutustasoa nostamalla ja työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä.
Maahanmuuttajien määrä tulee Suomessa hyvin todennäköisesti lisääntymään, vaikka säätäisimmekin lakeja, joilla maahanmuuttoa pyritään vähentämään. Suomen väestörakenne muuttuu monimuotoisemmaksi ja ulkomaalaistaustaisten määrä tulee kasvamaan. Syrjinnällä, rasismilla ja ulkomaalaistaustaisten asemaa heikentävillä poliittisilla päätöksillä on talouskasvua madaltava vaikutus, sillä niiden seurauksena saatamme jättää osan potentiaalisesta työvoimasta hyödyntämättä.
Hallitusohjelman maahanmuuttokirjauksilla on mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia Suomen talouteen
Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan useampaan otteeseen, että Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Lisäksi hallituksen tavoitteena on pyrkiä viestimään Suomesta myönteistä maakuvaa ja sujuvoittaa työperäistä maahanmuuttoa. Hallitusohjelmassa on työperäisen maahanmuuton osalta kuitenkin näitä muutamia ristiriitaisia ja jopa haitallisia kirjauksia. Osa kirjauksista vaikeuttaa työperäisten maahanmuuttajien jäämistä Suomeen, ja johtavien poliitikkojen kiemurtelut rasismista irtisanoutumisen kanssa heikentävät Suomen maakuvaa.
Aloittavan hallituksen tavoite on kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa, mutta samalla se haluaa tiukentaa maassa pysymisen ja kansalaisuuden saamisen ehtoja. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että pysyvän oleskeluluvan saamista kiristetään. Aiemmin riitti neljän vuoden oleskelu, mutta nyt siirrytään kuuteen vuoteen. Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden tai yli 40 000 euroa vuodessa tienaavien osalta pysytään kuitenkin edelleen neljän vuoden säännössä.
Hallitusohjelmaan on myös kirjattu, että työperäisellä maahanmuuttajalla työttömyysjakson pituus saa olla maksimissaan kolme kuukautta tai muuten henkilö poistetaan maasta. Lisäksi työnantajien on ilmoitettava Migrille eli Maahanmuuttovirastolle irtisanomisista sakon uhalla, jotta uutta sääntöä todella valvottaisiin tehokkaasti.
Kaikista ongelmallisimmaksi kirjaukseksi hallitusohjelmassa nousee niin kutsuttu kolmen kuukauden sääntö, joka voi johtaa tilanteeseen, jossa Suomi karkottaa potentiaalisesti tuottavia työntekijöitä. Karkoitetut henkilöt saattavat päätyä Suomen ulkopuolelle töihin tai he päätyvät Suomessa sellaisiin tehtäviin, joissa heidän tuotantopanoksensa ei ole tehokkaimmassa käytössä.
Hallitusohjelmakirjaukset, olivatpa ne rasistisia tai eivät, saattavat johtaa tilanteeseen, jossa Suomi karkottaa sellaista työvoimaa, jotka pitkällä aikavälillä voisivat olla hyvinkin tuottavia Suomen kansantaloudelle. Lisäksi Suomeen saattaa jättää tulematta sellaista tuottavaa työvoimaa, joka aiemman lainsäädäntökehikon puitteissa olisi tullut Suomeen.
Hallitusohjelmakirjauksilla pyritään selkeästi vähentämään maahanmuuttajista koituvia sosiaaliturvamaksuja, mutta mielestäni isompi kustannus kansantaloudelle koituu siitä, että työmarkkinoiltamme saattaa poistua osaamista, jonka seurauksena työpaikkoja jää muodostumatta Suomeen. Näin paras osaaja täytettyyn työpaikkaan saatetaan passittaa Suomesta pois ennen, kun tämä olisi työllistynyt avoimeen työpaikkaan.
Lähteitä:
Chakraborty, A. S. (2017). Economics of discrimination: A brief review of literature. Social Science Spectrum, 2(3), 203-207.
Kanninen, O. & Virkola, T. (2021). Rekrytointisyrjintä ja sen vastaiset keinot. Valtioneuvoston Selvitys- ja tutkimustoiminnan Julkaisusarja 2021: 27
Zschirnt, E., & Ruedin, D. (2016). Ethnic discrimination in hiring decisions: a meta-analysis of correspondence tests 1990–2015. Journal of Ethnic and Migration Studies, 42(7), 1115-1134.
Ahmad , A (2020). When the Name Matters : An Experimental Investigation of Ethnic Discrimination in the Finnish Labor Market, Sociological Inquiry , vol. 90, no. 3 , pp.
Youssef Zad
Suomen start-up yhteisö
Pääekonomisti
Youssef Zad on Suomen startup-yhteisön pääekonomisti ja Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettava, joka pyrkii tuomaan tuomaan esille nuorten innovatiivisten yritysten tärkeyden Suomen taloudelle. Youssef on työskennellyt ekonomistin tehtävissä erilaisissa organisaatioissa ja toiminut usein datan ja ihmisten välisenä tulkkina pukemassa numeroiden päälle tarinaa siitä, miltä asiat todellisuudessa näyttävät ja mihin suuntaan maailma on menossa. Youssef on todella optimistinen ihmiskunnan tulevaisuudesta, sillä startup-yritysten kanssa työskennellessä hän pääsee näkemään ja kuulemaan, millaisia innovaatioita on tulossa markkinoille ja miten niiden avulla pelastetaan maailma. Parhaat yritykset Suomessa ratkaisevat globaaleja haasteita, joista Suomen lisäksi hyötyy koko ihmiskunta.
Lisää vaikuttajalta Youssef Zad
Lisää kategoriasta Talous
