Ainoa pysyvä asia on muutosvastarinta
Digimurros. Verkkokauppamurros. Tekoälymurros. Web3-murros. Älypuhelinmurros. ESG-murros. Globalisoitumisen murros. Etätyömurros. Murrosta murroksen perään niin valtavasti, että koko sana “murros” alkaa menettämään merkityksensä – ja tahti vain kiihtyy. Muutos on pysyvää, se on huomattu. Se ei ole kuitenkaan ainoa pysyvä asia, vaikka vanha sanonta niin väittääkin. Muutoksen rinnalla kulkee aina vastarinta. Syvä, intohimoinen, vankkumaton vastarinta. Eikä syyttä.
Monelle ihmiselle luonnollinen reaktio muutokseen on vastarinta. Tämä on niin neurotieteellisesti, psykologisesti kuin organisaatiopsykologisestikin tutkittu tosiasia. Esimerkiksi LeDoux osoitti, että osa aivojen selviytymismekanismia on pyrkimys vähentää epävarmuutta. Muutoksen ilmetessä aivojen pelkoreaktio aktivoituu ja johtaa vastarintaan. Toisaalta organisaatiokäyttäytymisen tutkimuksessa Armenakis ja Bedeian ovat todenneet muutosvastarintaa syntyvän myös pelosta menettää valtaa, huonosta viestinnästä tai epäselvistä muutoksen itselle tuottavista eduista.
Yrityselämässä muutosjohtajat tietävät vastarinnan todellisuudet liiankin hyvin. Uuden strategian tai toimintatavan käyttöönotto ei ole vain prosessihaaste.
Se vaatii myös sydänten puolelleen saamista, ja vastarinta on tässä taistelussa usein suurin vihollinen, sillä pelko ei synnytä luottamusta.
Yllättävää on, että vastarinta on usein yllättävää. Sitä sen ei pitäisi olla, sillä vastarinta on muutoksen ikuinen vastinpari – syystäkin. Vastarinta ei ole vain jarru tai este, joka pitää poistaa. Se voi myös olla osoitus huolesta, rakkaudesta tai kunnioituksesta nykyistä kohtaan. Se voi olla signaali siitä, että jokin on jäänyt huomiotta, tai viesti siitä, että muutokseen liittyy jotakin pelottavaa tai tuntematonta. Jos yritys ottaa vastarinnan vakavasti, ei vähätellen tai sivuuttaen, se voi saavuttaa muutosprosesseissaan syvemmän ymmärryksen ja sitoutumisen. Muutokseen pitäisi kuitenkin aina suhtautua kriittisesti, sillä muutosta ei tulisi tehdä vain muutoksen vuoksi.
Toisaalta, siinä missä pelkkä muutosmuutosmuutos ei ole hyvä, myöskään vastarintavastarintavastarinta ei ole hyvä. Kuten lähes kaikilla elämän osa-alueilla, on löydettävä jokin keskitie, tasapaino. Jos annamme vastarinnan määrittää toimintaamme, jäämme paikoillemme. Emme kasva, emme opi, emme kehity. Jos antaudumme jatkuvan muutoksen oravanpyörälle, emme koskaan löydä toistettavia, skaalaavia liiketoimintamalleja tai arjen rutiineja. Jokainen muutos on mahdollisuus. Tilaisuus nähdä maailma uudessa valossa, löytää uusia ratkaisuja vanhoihin ongelmiin, kasvaa ihmisenä. Vastarinta on suunnannäyttäjä. Se kertoo, missä on eniten kasvun varaa, näyttää oikean tien, sekä auttaa löytämään vanhoja ratkaisuja uusiin ongelmiin. Tasapaino on siis oikea vastaus – ja, kuten aina, se on vaikeaa toteuttaa.
Tulevaisuuden haasteena onkin oppia navigoimaan kahden voiman – muutoksen ja vastarinnan – välillä niin, että ne palvelevat meitä parhaiten. Emme saa olla orjia muutokselle emmekä myöskään saa antaa vastarinnan lannistaa meitä. Meidän on otettava ohjat omiin käsiimme, keskusteltava organisaatiossa ja tehtävä valintoja, jotka vievät meitä yhteisönä kohti aidosti haluamaamme tulevaisuutta.
Jone Korpi
Ideally
COO
Jone Korpi asiakashankinnan erikoisasiantuntija, jolla on mittava kokemus erityisesti haastavasta asiantuntijaliiketoiminnasta. Hän on myös intohimoinen puhuja, ja kirjoittaa tällä hetkellä esikoiskirjaansa, joka julkaistaan vuonna 2024. Hänen ainutlaatuinen osaamisensa brändäyksessä, markkinoinnissa ja myynnissä mahdollistaa asiakashankintaprosessin kattavan ja monipuolisen analysoinnin ja optimoinnin. Päivätyössään Korpi johtaa myynnin asiantuntijatalo Ideallya, joka toimii Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö auttaa asiantuntijaorganisaatioita avaamaan uusia markkinoita, tehostamaan nykyisiä, lisäämään myyntiä ja rakentamaan kestäviä suhteita asiakkaisiin.
Lisää vaikuttajalta Jone Korpi
Lisää kategoriasta Myynti ja markkinointi
