Huono konkarijohtaminen maksaa satoja miljoonia menetettyinä verotuloina
Kun puhumme työelämästä ja sen kehityksestä, keskustelu kääntyy usein nuoriin työntekijöihin, uusiin teknologioihin ja muuttuviin trendeihin. Kuitenkin yksi merkittävä ja usein aliarvioitu voimavara työmarkkinoilla ovat yli 60-vuotiaat konkarityöntekijät. Heillä on vuosikymmenten kokemus, syvällinen osaaminen ja sitoutuminen työntekoon ja työyhteisöön, jotka voivat olla kullanarvoisia resursseja yrityksille. Mutta tätä arvokasta voimavaraa ei vielä osata hyödyntää kunnolla. Hyvä konkarijohtaminen on avain, jolla tämä voimavarapankki avataan.
Suomessa ja monissa muissa maissa yksi suurimmista haasteista työmarkkinoilla on osaajapula. Monet yritykset kamppailevat löytääkseen riittävästi päteviä työntekijöitä, mikä hidastaa näiden yritysten kasvua ja kehitystä. Samalla kun nuoret ammattilaiset ovat tärkeitä tulevaisuuden työvoiman kannalta, on välttämätöntä ymmärtää myös yli 60-vuotiaiden työntekijöiden arvo.
Konkarityöntekijöillä on pitkäaikaista kokemusta ja tietoa, jota ei voida oppia koulunpenkillä tai edes uusimmista teknologisista trendeistä. Heillä on syvä ymmärrys yritysten toiminnasta ja usein ainutlaatuinen perspektiivi liiketoimintaan, johon tekoälykään ei pysty vastaamaan. Näiden työntekijöiden panos voi olla ratkaisevan tärkeä monille yrityksille, erityisesti kun otetaan huomioon nykyinen erittäin kilpailtu ja muuttuva markkinaympäristö.
Huono konkarijohtaminen maksaa yhteiskunnalle
Huono konkarijohtaminen on kohtalokas virhe niin yrityksille kuin koko yhteiskunnallekin. Kun nämä kokeneet työntekijät eivät tunne arvostusta tai eivät saa mahdollisuutta luoda mielekästä jatkoa työuralleen, heidän kokemuksensa ja taitonsa menetetään. Tämä ei ainoastaan hidasta yritysten kasvua vaan voi myös aiheuttaa sen, että nämä työntekijät jäävät eläkkeelle, vaikka motivaatiota työssä jatkamiseen olisi.
Tämä konkarivuosien ”kohtaanto-ongelma” maksaa yhteiskunnalle satoja miljoonia euroja vuosittain menetettyinä verotuloina.
Avaintekijät parempaan konkarijohtamiseen
Tärkeimmät tekijät konkarijohtamisen kehittämisessä ovat sekä konkarityöntekijän omat toiveet ja tavoitteet työuran murroskohtaan että psykologisesti turvallinen yrityskulttuuri, jossa voi avoimesti keskustella ja pohdiskella eläköitymiseen liittyvistä toiveista, huolista ja kysymyksistä. Työnantajien tulisi aloittaa avoin keskustelu työntekijöidensä kanssa jo vuosia ennen eläkeikää.
Kun ymmärrämme konkarityöntekijöiden arvon ja tarjoamme heille oikeanlaista tukea ja johtamista, voimme luoda kestävämmän ja vakaamman työvoiman tulevaisuudessa. Konkarijohtaminen ei ole pelkästään yksittäisten työntekijöiden asia, vaan se on myös investointi yritysten menestykseen ja koko yhteiskunnan hyvinvointiin.
Kun rakennamme turvallisen ja kunnioittavan työympäristön kaikenikäisille työntekijöille, voimme varmistaa, että koko yhteiskunta hyötyy näiden arvokkaiden konkarityöntekijöiden kokemuksesta ja osaamisesta. Se on investointi tulevaisuuteen, joka kannattaa monin verroin niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin.
Antti Harjuoja
Nextmile Oy
Toimitusjohtaja
Antti Harjuoja on aviomies ja perheen isä, mutta myös Nextmile Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, joka pitää meteliä ja herättelee yrityksiä panostamaan työurien ’viimeiseen vitoseen’ mm. keinona työurien pidentämiseksi. Nextmilessa on kehitetty globaalisti ainutlaatuinen palvelu tukemaan tämän ’unohdetun konkarikohderyhmän’ potentiaalin parempaan hyödyntämiseen. Antti uskoo, että useiden tämän päivän suurtenkin ongelmien ratkaisun avaimet ovat meillä tiedossa. Tarvitaan rohkeita yrittäjiä viemään positiivista muutosta arkeen uusiksi käytänteiksi.
Lisää vaikuttajalta Antti Harjuoja
Lisää kategoriasta Johtaminen
