Yrittäjyyden monet kasvot
Palaan vielä syyskuun 5. päivään, jolloin vietettiin 24. kerran Yrittäjän päivää. Tuona päivänä me yrittäjät saimme huomiota, meitä kiiteltiin ja oltiin jopa huolissaan meidän jaksamisestamme. Voit lukea Bonfire-vaikuttajien tervehdykset yrittäjille täältä. Seuraavana päivänä fokus oli jo muissa aiheissa. Minä jatkan kuitenkin tuosta teemasta. Yrittäjyyden monet kasvot on tunnistettava ja tunnustettava. Tuon tässä artikkelissa esille sen, miksi yrittäjäjoukko on Suomessa ja Suomelle niin merkityksellinen.
Suomi on pienten yritysten maa
Korona on kurittanut yrittäjiä eri tavoin, joitakin tosi paljon, joitakin vähemmän. Mediassa korostuvat isojen yritysten henkilöstövähennykset ja lomautukset YT:n seurauksena. Yrittäjistä ei juuri puhuta, vaikka heilläkin tilaukset ovat vähentyneet, tilaisuudet peruuntuneet ja projekteja siirretty. Suomessa on tilastojen mukaan yli 286 000 yritystä, joista alle 10 hengen yrityksiä on peräti 93 %. Suomi on pienten yritysten ja yrittäjien maa. Yrittäjyys on yhä kasvava trendi, erityisesti yksinyrittäjien osuus. Yrittäjistä meitä on jo yli 70 %. Kasvua on myös nuorten yrittäjien osuudessa. Merkittävää on myös maahanmuuttajayrittäjien määrä.
Olisi valtava vaikutus, jos pienet yritykset eivät selviäisi korona-ajan yli. Yksistään Suomen Yrittäjiin kuuluvissa jäsenyrityksissä työskentelee 660 000 ihmistä. Apua ja tukea tarvitaan, mutta tunnistammeko oikeasti yrittäjien maailman?
Yrittäjyyden moninaisuus
Meitä on lukumääräisesti paljon ja olemme erilaisempia kuin mikään muu työelämässä toimiva ryhmä. Teemme erilaista työtä asiakkaillemme, luomme yksilöllisiä tuotteita ja palveluja vastaamaan tarvetta nyt ja huomenna. Yrittäjyyden moninaisuus näkyy siinä, miten me yrittäjät toimimme monenlaisissa tehtävissä – asiantuntijoina, asiakaspalvelijana ja apteekkareina, hoito- ja hoivatehtävissä, kampaajina ja kauppiaina, konepajoissa ja kuljetusalalla, myyjinä ja muusikkoina, valmentajina ja vaikuttajina. Olemme nuoria ja kokeneita konkareita. Osalla on osakeyhtiö, monella toiminimi, osa on kevytyrittäjiä. Mukaan mahtuu perheyrittäjiäkin. Osa meistä toimii työnantajina, moni yksin ja todella moni verkostoituneena toisten yrittäjien kanssa. Osa tekee pitkää päivää, osa nauttii yrittäjän vapaudesta. Osa toimii kilpailulla alalla, osa paikkakunnan ainoana palvelujen tarjoajana. Yrittäjyyden moninaisuus näkyy myös siinä, että joukkoon mahtuvat niin Suomen menestyvimmät kuin myös heikoimmin ansaitsevat.
Kun yrittäjyydestä puhutaan, näemmekö tämän ryhmän erilaisuuden ja siinä olevien yrittäjien ainutlaatuisuuden? Tätä moninaista, heterogeenista joukkoa ei kannata lähestyä yleistyksillä, vaan kohtaamalla, kysymällä ja kuuntelemalla.
Meillä yrittäjillä on paljon samoja huolia ja murheita
Vaikka olemme oman alamme osaajia ja ammattitaitomme on riittänyt tähän asti, on painetta osaamisen kehittämiseen ja jatkuvaan oppimiseen. Meidän on oltava moniosaajia, kuuluuhan meidän rooleihimme olla välillä yrityksemme talouspäälliköitä, markkinointiguruja, myyntireiskoja, tuotteistajia ja kehittäjiäkin. Osaamishaasteisiin vielä lisäksi tämä korona ja digiloikat. Tulevaisuus ja pärjääminen mietityttää. Onneksi kaikkea ei tarvitse itse osata. Sitä, mitä ei itse osaa tai ei kannata opetella, on osattava ostaa alan ammattilaiselta. Parhaiten yrittäjää ymmärtää toinen yrittäjä. Näin yrittäjien vaikutus kasvaa – ostamalla toisiltamme autamme ja kasvatamme parhaiten yrittäjyyttä ja paikallista elinvoimaa.
Yrittäjyydessä tarvitaan turnauskestävyyttä
Suomen Yrittäjien keväisen selvityksen mukaan me yrittäjät teemme usein yli 50 tuntisia työviikkoja, osa yli 60 tuntia. Osa toimii noin pakon sanelemana, osaa vie työn imu mennessään, joillakin on kyse tavasta elää. Yrittäjyydessä tarvitaan turnauskestävyyttä – ei riitä, että selviää kuukaudesta vaan on löydettävä uskoa tulevaan. Siksi on huolehdittava omasta jaksamisesta ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Siihen tarvitaan meiltä kaikilta johtamiskykyä, itsetuntemusta ja itsensä johtamisen taitoa. Johtamiskykyä tarvitaan myös kasvussa ja kumppanuuksien rakentamisesta – miten löydän uusia osaajia ja innokkaita oppijoita, miten saan aikaiseksi toimivan työyhteisön, miten rakennan onnistumisia janoavan tiimin?
Kuluneet kuukaudet ovat haastaneet meidät yrittäjät uudistumaan ja miettimään uudenlaisia ratkaisuja. Turnauskestävyyteen tarvitaan myös ennakkoluulotonta kokeilua ja oppimisintoa. Jatkuva oppiminen korostuu kaikkialla työelämässä, myös yrittäjillä. Siksi luottamustehtäväni Suomen Yrittäjät ry:n osaamisen valiokunnassa tuntuu juuri nyt erityisen merkitykselliseltä.
Yrittäjyyden inhimilliset kasvot
Riippumatta siitä, miten olemme aikoinaan yrittäjiksi alkaneet. Riippumatta siitä, miten olemme perinteisillä liiketaloudellisilla mittareilla menestyneet. Riippumatta siitä, olemmeko työnantajayrittäjiä, startupeja vai pitkän linjan toimijoita, toivon, että meidät, yrittäjät kohdataan myös inhimillisen näkökulman kautta. Olemme muutakin kuin yrittäjiä. Olemme isiä, äitejä, puolisoita, lapsia, läheisiä joillekin. Turvaverkosto on jokaiselle yrittäjälle tärkeä. Yrittäjyyden inhimilliset kasvot kattavat koko elämän kirjon kaikkine tunteineen.
Yrittäjyyden monet kasvot kävivät myös hyvin ilmi Bonfire-bisnesvaikuttajien 5.9. Yrittäjän päivä – artikkelissa, jossa lähes 50 vaikuttajaa kirjoitti ajatuksensa yrittäjyydestä. Jos et ole vielä lukenut, niin suosittelen. Oma sitaattini kuului näin:
Yrittäjyys on jatkuvaa pyrkimystä tuottaa merkityksellisyyttä – arvoa, energiaa, iloa, palveluja ja tekoja. Asiakkaille, henkilöstölle, kumppaneille, ympäristölle, mutta myös itselle. Tämä vaatii ympäristön ja tulevaisuuden tarkastelua, hereilläoloa, tietoista ajattelua, vahvuuksien tunnistamista ja jatkuvaa oppimista.
Jatketaan keskustelua verkossa yrittäjyyden ja yrittäjähengen vaalimisesta.
Riitta Hyppänen
CM & HR Consulting Oy
Työelämän uudistaja
Lisää vaikuttajalta Riitta Hyppänen
Lisää kategoriasta Kestävä kehitys
