Bonfire.fi

Voiko univajeessa johtaa? – Henkilöstön palaute herätti Jukka Holmin pohtimaan omia palautumistottumuksiaan

Työelämää hallitsee työaika, jossa töitä tehdään kahdeksasta neljään tai yhdeksästä viiteen maanantaista perjantaihin. Ajatus töiden järjestämisestä työajan puitteissa on ainakin ennen kuulostanut järkevältä, sillä kun työntekijät ovat samaan aikaan töissä, on toiminta myös tehokkaampaa.

Kuitenkin vain harvalle sopii rytmi, jossa töihin tullaan kahdeksaksi ja tällöin pitäisi olla heti tehokkaimmillaan. Kahdeksalta alkava työpäivä saattaa tarkoittaa heräämistä ennen kuutta, jolloin yöunet jäävät helposti liian lyhyiksi. Ihmisen hyvinvointi kärsii merkittävästi, kun elää jatkuvassa univajeessa. Vaikka hyvinvoinnin lisääminen on ollut hallitseva työelämätrendi viime vuosina, yksilön ei useinkaan ole mahdollista määrittää omaa työaikaansa niin, että se edistäisi yksilön hyvinvointia. Näin saattaa joutua huomaamattaan univajeen oravanpyörään.

Miksi johtajat eivät nuku?

Kaikki tietävät, että ihminen ei tule toimeen ilman unta. Suuri osa ihmisistä tietää myös, mitä vaikutuksia liian vähäisellä unella on aivojen toimintaan sekä kykyyn suoriutua jokapäiväisistä askareista. Kun ihminen ei saa tarpeeksi unta, esimerkiksi reaktionopeus hidastuu ja tarkkaavaisuus ja keskittymiskyky huononevat. Silti suomalaiset nukkuvat jatkuvasti liian vähän.

Maailmanlaajuisesti puhutaan, jopa ihannoidaan “unetonta eliittiä” (sleepless elite). Tällä viitataan pieneen osaan väestöstä, joka tarvitsee jatkuvasti vain noin viisi tuntia unta yössä. Hyvin harva kuitenkin kuuluu tähän unettomaan eliittiin. On arvioitu, että jos sata ihmistä uskoo tarvitsevansa unta vain noin viisi tuntia yössä, oikeasti tämä pätee vain noin viiteen henkilöön tästä joukosta. Loput 95 toimivat jatkuvassa univajeessa.

Visma Enterprisen toimitusjohtaja Jukka Holm kirjoitti loppukesästä 2019 LinkedIniin, miten hän oli toimitusjohtajana tehnyt suuren virheen. Hän oli unohtanut nukkua tarpeeksi. Aluksi hän ei edes itse huomannut muuttunutta käytöstään, vaan vasta muilta työntekijöiltä saatu palaute herätti hänet pohtimaan omaa vireystilaansa.

“Yhdessä vaiheessa fuusioin kolme yhtiötä ja olin kolmen yhtiön toimitusjohtajana samaan aikaan. Reissasin myös paljon ja olin monessa paikassa. Sain palautetta töissä HR:n kautta, että jotkut olivat kokeneet, että vaikutan väsyneeltä ja että minua ei aina kiinnosta. Saatoin myös haukotella kokouksissa ja vaikutin tällöin välinpitömättömältä ja että hoputan työntekijöitä liikaa. Saatuani palautteen kirjoitin asiasta henkilöstölle sisäisesti pitkän kirjeen, että arvostan palautetta ja kerroin mistä on kyse. Kyse ei ollut siitä, ettenkö välittäisi vaan olin ihan aidosti väsynyt. Tämän jälkeen olen yrittänyt parantaa omia tapojani sen osalta, että olisin levännyt ja virkeä”, Holm kertoo.

Mikä on johtajamyytti ja miten se murretaan?

Unitutkija Markku Partisen mukaan isolla osalla suomalaisia on pitkäaikaista univajetta. Vuonna 2016 Prisma Studion ja Helsingin yliopiston yhteistyössä tehdyn Väsykyselyn mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista herää lähes joka aamu väsyneenä. Pirteänä nousee ylös vain neljä prosenttia väestöstä. Kyselyssä selvisi myös, että keskiverto suomalainen nukkuu vain noin 6 tuntia ja 55 minuuttia yössä.

Koska terveellisen unen pituus vaihtelee riippuen yksilöstä, ei voida antaa tarkkoja rajoja sille, millainen määrä unta olisi hyvä. Vähän unta tarvitsevia on kuitenkin todellisuudessa vain murto-osa kaikista ihmisistä. Moni silti uskottelee itselleen kuuluvansa vähäunisten ryhmään, vaikka saattaa oikeasti toimia jatkuvassa univajeessa.

Tehokkuuden ihannointia ruokkii myös se, miten jatkuvasti saa lukea tarinoita huippujohtajista, jotka näyttävät saavan tuplasti enemmän aikaan kuin tavallinen kansalainen. Samalla monet huippujohtajat kertovat nukkuvansa vain muutaman tunnin yössä. Tähän joukkoon kuuluu esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, Twitterin perustaja Jack Dorsey, PepsiCon hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Indra Nooyi sekä muotisuunnittelija Tom Ford. Näitä liian vähän nukkuvia johtajia lähes idolisoidaan samalla, kun unta väheksytään. Kuitenkin esimerkiksi Holm on sitä mieltä, että johtaja tarvitsee tietyn määrän unta yössä voidakseen olla hyvä johtaja.

“Perinteinen johtajamyytti on juuri se, että kun tehtaan pilli soi, pitää olla vastassa työntekijöitä tehtaan porteilla. Tietotyössä me voisimme olla fiksumpia ja hyväksyä sen, että ihmisillä on yksilöllisiä elämäntilanteita ja unirytmejä, ja säätää sen mukaan työn tekemisen tapoja. Työnantajan pitäisi mahdollistaa työntekijälle sellainen toimintaympäristö, jossa on mahdollista toimia erilaisilla rytmeillä”, Holm summaa.

Johtajat toimivat usein esimerkkinä työntekijöille, ja johtajan toimintatavoilla on kiistämätön vaikutus yrityksen kulttuuriin. Toimintatapojen sekä vastuullisen työkulttuurin asettaminen onkin pitkälti johtajan vastuulla, ja johtaja rakentaa tätä myös omalla esimerkillään. Työpäivän alkamisajankohdan myöhäistäminen on silti vielä aihe, josta puhutaan erittäin vähän, ja palavereita solmitaan edelleen jatkuvasti aikaiseen aamuun.

“Kun korona-hässäkkä alkoi, seurasin muiden johtajien toimia, ja jotkut ottivat tavaksi pitää joka aamu kello kahdeksalta henkilökunnan yhteisiä Zoom-sessioita, joissa vaihdetaan kuulumiset etänä. Ajattelin silloin, etten missään nimessä halua tuollaista, sillä joku voi vaikka vielä nukkua silloin, voi olla hässäkkää lasten kanssa tai jotain muuta. En halunnut, että työntekijät joutuvat ottamaan stressiä siitä, että pitäisi olla kahdeksalta linjoilla. Mieluummin varaan yhteisiä sessioita vaikka keskelle päivää, ja jos ne on aikataulutettu järkevästi, ne voivat sopia useimmille paljon paremmin”, Holm pohtii.

Erilaisista työn tekemisen tavoista ja vuorokausirytmeistä pitäisi puhua enemmän työpaikoilla, ja näiden keskustelujen avaamisessa johtaja voi näyttää esimerkkiä. Vaikka Holm on johtajana ollut avoin kokemuksistaan henkilöstön suuntaan ja Vismalla ihmisten erilaiset rytmit on otettu huomioon, on hän kuitenkin sitä mieltä, että aiheesta voisi puhua vielä enemmän.

“Tämä ei ole vielä tämän isompi puheenaihe meilläkään, koska se ei ole vielä ollut ongelma. Tämä liittyy vahvasti myös etätyökulttuuriin, koska tavoitteena ei pitäisi olla, että pystytään tekemään vain paikasta riippumatta töitä, vaan töitä pitäisi pystyä tekemään enemmän myös ajasta riippumatta. Tällöin puhutaan asynkronista työnteosta, eli töitä ei tarvitse olla tekemässä samaan aikaan kollegojen kanssa, vaan voidaan työskennellä esimerkiksi palavereiden ulkopuolella. Tämä ei sovi kaikkiin työtehtäviin, mutta tiimien ja toimenkuvien mukaan pitäisi voida sopia, että mitkä ovat niitä fiksuja käytäntöjä”, Holm summaa.

Palautuminen tulee sisällyttää osaksi yrityksen kulttuuria

Kun Holm sai palautetta työntekijöiltä omasta vireystilastaan ja siitä johtuvasta käytöksestä, hän alkoi miettiä enemmän omaa palautumistaan sekä päivän aikana että työpäivän jälkeen. Keskeisessä roolissa oli kahvin vähentäminen, sillä kahvi vaikuttaa unen laatuun merkittävästi. Hän myös lisäsi meditaatiota, kehonhuoltoa ja rauhoittumista ennen nukkumaan menoa. Älypuhelinta ei enää otettu yöpöydälle, vaan se jäi toiseen huoneeseen. Holm haluaa kuitenkin muistuttaa, että ei hänkään muista aina noudattaa kaikkia hyviä rauhoittumiskeinoja.

“En halua välittää sellaista kuvaa, että olisin jokin superjohtaja ja kaikki on nyt kunnossa. Tämä on jatkuvaa kamppailua, kun on kolme pientä lasta ja paljon töitä, ja minä kuitenkin pidän töiden tekemisestä. Elämässä on paljon tasapainoilua, joten on hyvä pitää nämä asiat esillä. Minulle on tärkeää luoda Vismalle sellaista kulttuuria, joka tukee jokaisen tarvetta levätä ja palautua. En halua uskotella, että minulle riittää viisi tai kuusi tuntia unta yössä tai esimerkiksi edellyttää työntekijöiltä sitä, että kaikki olisivat samassa unirytmissä ja menisivät illalla yhdeksältä nukkumaan”, Holm kertoo.

Suuri osa suomalaisista siirtyi maaliskuussa nopeasti etätyöhön. Tällöin monissa yrityksissä huomattiin, että toimintoja sekä ajattelumalleja onkin ajateltua helpompaa mukauttaa etätöihin sopiviksi. Mutta muuttaako poikkeustilanne mitään pysyvästi? Jo nyt monet yritykset palaavat takaisin vanhoihin työn tekemisen malleihin, vaikka etätyösuositus on vasta päättynyt. Esimerkiksi se, että etätyöpäiviä joutuu erikseen pyytämään, kuulostaa monen korvaan nyt vallitsevassa uudessa normaalissa erittäin vanhanaikaiselta. Holm on sitä mieltä, että niissä yrityksissä, joissa on tiedostettu jo aikaisemmin uusien mahdollisuuksien hyvät puolet ja ollaan myönteisiä muutokselle, voivat asiat muuttua nopeastikin ja uudet työn tekemisen tavat otetaan tehokkaasti osaksi yrityksen arkea.

“Niissä yrityksissä, joissa ajatellaan vanhakantaisesti ja suhtaudutaan tähän muutokseen jostain syystä kielteisesti, en usko että tämä tilanne lähtee mitään muuttamaan. Mutta niille yrityksille, joissa tätä etätyötä ja ajasta riippumatonta työskentelyä on jo lähdetty miettimään, tämä tilanne voi toimia ponnahduslautana”, Holm summaa.

 

Teksti: Julia Rautiainen

Bonfire

Lisää vaikuttajalta Bonfire


Lisää kategoriasta Johtaminen