Viisi navigointivinkkiä tulevaisuuden ennakointiin – näin seilaat sumussa
Maailma on ristiaallokossa, jossa tulevaisuuden ennakointi on poikkeuksellisen vaikeaa. Kerroksittain rakentuva kollektiivinen äly, toinen toistaan buustaavat innovaatiot ja koko kuviota ravisteleva geopoliittinen ilmasto luovat kehityskulkuja, jotka ovat vaikeasti ennakoitavissa niin muutoksen suunnan kuin nopeudenkin suhteen. Erityisesti viimeiset kolme vuotta ovat tarjonneet yrityksille tihenevää sumua.
Jokainen veneilyä harrastanut tietää, että reitin ollessa selvä ja seuraavien merimerkkien näkyessä jo kaukaa, on navigointi parhaimmillaan leppoisaa ja kulku ennakoitavaa. Illan pimetessä tai myrskyn noustessa vauhtia on hiljennettävä ja maisemaa katseltava erityisen tarkkaan. Yhtäkkiä eteen tuleva kari tai väylämerkki saattavat vaatia nopeaa kurssin muutosta, sillä ne kertovat siitä, että olemme jossain kohtaa harhautuneet turvalliseksi olettamaltamme reitiltä.
Strategisen ennakoinnin edelläkävijäyritykset käyttävät useita keinoja tulevaisuuden hahmottamiseen. Ajatus taustalla on käytännöllinen: samaan aikaan kuin meillä on oltava perusteltu käsitys pääsuunnastamme, meidän pitää pystyä koko ajan haastamaan siihen liittyviä ennakko-oletuksiamme. Kokonaiskuva on sitä parempi, mitä useammasta näkökulmasta voimme sitä haastaa. Samalla olemme hereillä pikkuisen muita aiemmin.
Ohessa on viisi navigointivinkkiä aikoihin, jolloin merenkäynti on kaukana tyynestä, näkyvyys on heikkoa ja tuuli enteilee myrskyä.
Katso mitä muut tekevät
Joskus kuulee sanottavan, että meillä ei ole koskaan sivuille katseltu, vaan on keskitytty vain omaan tekemiseen. Niin sanotun sisäpolitiikan tekeminen on tietenkin viisasta, sillä organisaation sisäinen tehokkuus ja älykkäät toimintamallit ovat menestyksen kannalta tärkeitä.
Silti sivuillekin kannattaisi vilkuilla. Se, mitä tapahtuu New Yorkissa, tapahtuu ihan kohta Lontoossa. Ketju jatkuu edelleen Tukholmaan – ja lopulta Helsinkiin. Esimerkiksi taho, joka seurasi mobiilimaksamisen kehitystä Yhdysvalloissa, pystyi ennalta näkemään muutosvoiman suuruuden, jo ennen kuin se kohtasi Pohjolan.
Myös tuttu Bellin käyrä on edelleen relevantti. Niin sanottuja varhaisia omaksujia seuraamalla voi ennakoida, miten esimerkiksi oman liiketoiminnan kannalta relevantit teknologiat kehittyvät.
Apuna voi käyttää myös Gartnerin teknologiakäyrää, joka pyrkii ennustamaan eri teknologioiden kypsyysastetta ja mahdollista läpimurtoa markkinalla.
Asiakaskokemus itsessään on asia, jonka äärellä kannattaa seisahtua. Mitä sellaista on tehty muilla toimialoilla, mikä jossain vaiheessa vaikuttaa meidän liiketoimintaamme?
Asiakas vertaa saamaansa asiakaskokemusta yli toimialarajojen: jos hän on tyytyväinen energiayhtiönsä appiin, hän odottaa pian samaa jäteyhtiöltään. Sama kokemuksellisuuden ja vaatimustason yhdistelmä pätee työntekijämarkkinaan: miten edelläkävijäyritykset sitouttavat juuri tänä päivänä huippuosaajiaan?
Hyödynnä teknologia ja data
Datalla on joskus maine peräpeilistä katsovana kaverina, mutta sen systemaattinen hyödyntäminen tuottaa tehokkaasti näkökulmia myös tulevaisuuden ennakointiin.
Datalla johtamisessa kannattaa lähteä liikkeelle helpoista mitattavista asioista. Jos mittaan, kuinka usein ja mihin kellonaikaan (verkko)myymäläni ovi käy, saattaa ajatus jo rientää seuraavaan mitattavaan asiaan – ja näiden tietolähteiden yhdistämiseen.
Tehokkaasti dataa hyödyntävät yritykset saavat datamassastaan kilpailuetua, sillä ne pystyvät tuottamaan erilaisia näkymiä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti. Esimerkiksi Tamrolla on käytössään yli 200 000 erilaista datalähdettä, joiden kautta erilaisia tulevaisuuskuvia voidaan piirtää systemaattisesti ja runsaasti.
Hyvän parivaljakon datalle muodostaa tekoäly, jonka kehitysloikkaa saamme juuri nyt olla todistamassa. Se auttaa jo nyt monissa asioissa – ja sen oppimisvauhti on huimaava.
Missä kaikessa sinun tulevaisuustyössäsi ja datan käsittelyssä tekoälyä voisi käyttää? Suosittelen kokeilemaan – antaa tekemisen opettaa tässäkin.
Hyödynnä inhimilliset supervoimat
Hektinen arki on usein sisäisen prosessorimme pahin vihollinen. Se on sääli, sillä vaikka tekoäly on verraton työkamu, ei se vielä likimainkaan pärjää ihmisaivojen kyvylle käsitellä kompleksista ja erityyppistä tietoa.
Tulevaisuustyössä olisikin tärkeää luoda rakenteita, joilla koko organisaation kollektiivinen ymmärrys voitaisiin valjastaa tulevan arviointiin. Työkalu, joka auttaa tässä, on sangen yksinkertainen: kysy. Ja sen jälkeen: kuuntele.
Tulevaisuustyötä tukevan ajankäytön näkökulmasta on useassa organisaatiossa paljon opittavaa. Nando Malmelin puhuu teoksessaan Radikaali uudistuminen niin sanotusta ambidekstrisestä johtamisesta, joka tarkoittaa käytännössä molempikätisyyttä.
Meidän pitäisi varmistaa, että samalla kun valjastamme riittävästi resursseja arjen systemaattiseen hoitamiseen ja tulipalojen sammutteluun, jätämme aikaa myös niin sanottuun pitkään ajatteluun, joka parhaimmillaan tuottaa oivalluksia ja totuttujen toimintamallien haastamista. Johtaja voi näyttää tässäkin itse esimerkkiä.
Myös intuitio kannattaa pitää pelissä mukana – ja vieläpä kutsua aktiiviseksi osanottajaksi. Intuitiotutkija Asta Raami toteaa mainiossa kirjassaan Älykäs intuitio, että eri tutkimusten mukaan intuitio tuottaa käsittelee ja tuottaa tietoa jopa 300 000 kertaa nopeammin kuin perinteinen looginen ajattelutapa.
Raami luokittelee intuition kolmeen lajiin, vaistointuitio, asiantuntijaintuitio ja superintuitio, joista kaikkia kolmea kannattaa opetella hyödyntämään. Intuitiolle voi antaa tulevaisuustyössä haastajan roolin ja kysyä: tältä meidän tulevaisuustyömme nyt näyttää, mutta mitä intuitiomme sanoo? Täysin oikeaa vastausta tuskin saamme millään menetelmällä, mutta eri näkökulmat ovat itsessään arvokkaita.
Tunnista megatrendit ja hiljaiset signaalit
Sitra julkaisi hiljattain päivitetyt megatrendit ja erinomaisen työkalupakin, jonka avulla megatrendeissä pääsee niin sanotusti pintaa syvemmälle. Strategiatyötä tehdessä on tärkeää ymmärtää ympäröivän maailman kehityskulkuja, ja erityisen kiinnostavia ovat eri megatrendien risteyskohdat ja toisiaan kumuloivat muutosvoimat.
Tulevaisuusorientoitunut organisaatio kysyykin alituiseen itseltään, miten megatrendit meihin vaikuttavat? Mitä tulevaisuuskuvia megatrendit meille avaavat? Mikä niistä on meille relevantein – ja mitä emme juuri nyt näe?
Megatrendien lisäksi kannattaa tutkia hiljaisia signaaleja, joiden tueksi on erilaisia työkaluja (esim. trendwatching.com). Aiemmin mainittu sivuille vilkuilu auttaa tässäkin: Jos kerran Barbie julkaisi nuken, jolla on kuuloavustin, ja belgialainen supermarketti kasvattaa ylijäämäleivästään sieniä, niin mitä tapahtuu seuraavaksi – ja miten se vaikuttaa minun toimialaani? Tai voisiko minun yritykseni olla luomassa jotain trendiä, joka vaikuttaa toimialaamme – tai olemmeko jo huomaamattamme jonkin sellaisen äärellä?
Tee skenaarioita
Eri tulevaisuustyökalujen ja -menetelmien käyttö tuottaa erilaisia skenaarioita, jotka kannattaa dokumentoida itselleen eläväksi ja alati päivittyväksi työkaluksi. Metsäkonevalmistaja Ponsse on kertonut tehneensä pandemian alettua osana tulevaisuustyönään kolme mahdollista skenaariota, joista Niken Swoosh-käyrää kuvaava muoto osoittautui lopulta oikeaksi. Skenaariotyön avulla yritys pystyi hahmottamaan kompleksista toimintaympäristöä ja sai varmuutta navigointiin.
Aktiivinen skenaariotyö nostaa organisaation osaamisen kypsyysastetta paitsi eri skenaarioiden tunnistamiseen, myös niiden alituiseen kehittämiseen. Samalla opimme vastaamaan sellaisiin kysymyksiin, kuten ”mistä tiedämme, mitä skenaariota tulevaisuus nyt seuraa?” tai ”mistä tiedämme, ollaanko hyppäämästä skenaariosta toiseen?” Tämä lisää samalla organisaation strategista osaamista laajemminkin, kun eri vaihtoehtoja opitaan koko ajan punnitsemaan ja haastamaan.
Lopuksi: tunnista organisaatiosi kypsyysaste ja lähde liikkeelle oikealta portaalta
Navigointivinkkien lista voi tuntua hengästyttävältä, mutta jokaista osa-aluetta voi lähestyä kypsyysajattelun kautta: missä olemme nyt menossa, ja mikä olisi luonteva seuraava askel, jotta ajattelumme loikkaa yhden portaan ylöspäin?
Tulevaisuuden ennakointi on paitsi strategiatyön keskiössä myös hyvinvointiteko, sillä epävarmuuden tunne syö tehokkaasti energiaa, monen muun haittavaikutuksen lisäksi. Kun työyhteisössä pohditaan yhdessä, mitä eri vaihtoehtoja tulevaisuus voi meille tarjota, muuttuu jäsentämätön jäsennettävämmäksi ja hahmoton saa erilaisia kasvoja. Eli alun veneilyvertausta jatkaen: vaikka pitkä näkymä on utuinen, on meillä kuitenkin hyvä tunne siitä, että löydämme seuraavan merimerkin. Tämä vahvistaa tunnetta siitä, että tulevaisuus on omissa käsissämme. Kun tähän pohdintaan yhdistetään mahdollisuuksien mukaan koko organisaation aivot, on lopputulos parhaimmillaan innostava, selkeä ja yhteistä suuntaa tukeva.
Antti Haapakorva
Talentree Oy
Kasvuyrittäjä, toimitusjohtaja, strategiaintoilija
Antti Haapakorva on konsulttiyhtiö Talentreen perustaja ja toimitusjohtaja, joka missiona on tehdä strategiatyöstä konkreettista, ymmärrettävää ja mukaansa tempaavaa. Antti kirjoitti yhdessä Mika Sutisen kanssa kirjan ”Pelastetaan strategia! – pöytälaatikosta päivittäiseksi työkaveriksi”, joka julkaistiin syksyllä 2021. Leipätyönsä ohella hän toimii kirjan nimeä kantavan suositun podcastin isäntänä.
Lisää vaikuttajalta Antti Haapakorva
Lisää kategoriasta Tulevaisuus
