Viikon Varianssi: Teetkö huomaamatta kaikkesi pyrkiäksesi keskinkertaisuuteen?

Kahdeksan tunnin työpäivä voi tuntua kuormituksen osalta raastavalta ultrajuoksulta, joissa juostaan
tyypillisesti maraton tai jopa 80 kilometrin ultramaraton. Kuinka energisenä kuvittelet tulevasi
työpäivän päätteeksi kotiin, jos työpäiväsi muistuttaa uuvuttavaa maratonia? Moni ”työelämän
ultramaratoonari” on kuin kuivakka vanha veteraaniurheilja, joka starttaa matkaan vahvasti
itseensä uskoen, mutta jonka suorituskyky ja tehokkuus hidastuvat matkan varrella vain
päästäkseen lopen uupuneena maaliin.

Työn tekeminen ja koko elämä on monesti tasaisen tappavaa puurtamista, mikä johtaa keskitason
tai sen alapuolella tapahtuvaan toimintaan. Vaihtelu puuttuu. Jos ihminen elää jatkuvasti
kuormitusta lisäämällä, eli näennäisellä tehokkuudella, on lopputulos lähes yhtä huono kuin
toimiessa koko ajan pelkällä helpolla mukavuusalueella. Ilman puuttuvaa kuormituksen ja
palautumisen varianssia niin suorituskyky kuin hyvinvointi laskevat. Silloin voimme tavoittella
korkeintaan keskinkertaisuutta.

Olisiko siis aika luopua iänikuisesta vertauksesta, että ”työelämä ei ole pikamatka, vaan maraton”?
Mitäpä jos nykyaikainen hektinen työ olisikin suunniteltu sprintterien päivärytmin mukaan?

Työelämän sprintteri hallitsee erinomaisesti rasituksen ja palautumisen suhteen. Sprintterillä on
alkuerä aamulla kello 9.00 tiimipalaverissa, jossa hän on energisenä liekeissä. Hän on syönyt
aamiaisen ajoissa, hoitaa ennen palaveria vain rutiininomaisia tehtäviä ja on ajoissa valmiina
keskittymässä huippusuoritukseen. Sen jälkeen hän hidastaa vauhtia, palautuu rauhassa
vähemmän vaativien hommien parissa ja tankkaa itseensä lisää polttoainetta lounaalla. Kello 13.00
on välierä, eli tärkeä asiakastapaaminen, jossa hän on jälleen täynnä virtaa. Jälleen sprintteri
palautuu ja nappaa välipalan, koska kello 15.00 on finaali – päivän tärkein työtehtävä, jossa hänen
tulee olla parhaimmillaan.

Finaalin jälkeen on aika nauttia työn hedelmistä eli voit kuvitella, että edessäsi on palkintojenjako.
Se tarkoittaa, että työelämän sprintteri pääsee energisenä kotiin niiden ihmisten pariin, jotka ovat
hänelle kaikkein tärkeimpiä.

Menestyksesi työelämässä perustuu siihen kuinka hyvässä vireessä olet silloin, kun sinun kuuluu olla parhaimmillaan.

Ei siitä, kuinka tasapaksusti jaksat puurtaa päivästä päivään samalla tahdilla. Keskinkertaisuutta ei
kannata tavoitella, kun tarjolla on myös menestystä.

Suuri osa ihmistä on kuitenkin valinnut itselleen työelämän ultramaratoonarin kohtalon. Loputon
”to do”- lista ja palaverikierre muistuttaa maratonin kilometrimerkkejä, jotka tulevat matkan
edetessä yhä hitaammin vastaan.

Siksi meidän tulee opetella omat henkilökohtaiset energianhallinnan taidot, jolla pystymme
olemaan työpäivän huippuhetkillä paras versio itsestämme. Niitä hetkiä on yleensä päivän aikana
kaksi tai kolme, joiden ympärille työpäivä tulee rytmittää. Muut työt sujuvat rutiinilla, eli energiaa
säästellen, jotta sitä on tarpeeksi silloin kun sitä eniten tarvitset. Sillä varianssi työpäivän aikana
synnyttää suurimmat sankarit.

Petteri Kilpinen

Aava Virta

liiketoimintajohtaja

Petterin suuri intohimo on ihmisen potentiaalin johtaminen, joko organisaation johtamisen tai itsensä johtamisen näkökulmasta. Hän yhdistää tuoreella tavalla yrityksen johtamisen, motivaation ja työssä jaksamisen sekä energisyyden. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat vuorovaikutustaidot ja kyky inspiroida ihmisiä. Petterillä on pitkä ja menestyksellinen ura toimitusjohtajana, ja sen lisäksi hän on valmentanut tuhansia yritysjohtaja ja esimiehiä sekä huippu-urheilijoita, Suomen mestareista olympiavoittajiin, niin Suomessa kuin maailmallakin.