Vientimyyjät epävakaan maailmantalouden myrskyn silmässä

Jukka Aminoff

Vientimyyjät elävät kasvavan epävarmuuden keskellä, koska maailmantalouden ylle on saapunut jälleen kerran epävakauden merkkejä. Hieman päälle kymmenen vuoden aikana olemme saaneet kokea kansainvälisen finanssikriisin, Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän arabikevään, euroalueen velkakriisin, Ukrainan kriisistä aiheutuneet EU:n ja Yhdysvaltain asettamat talouspakotteet Venäjälle, Venäjän talouspakotteet Euroopan unionia vastaan, Syyrian pakolaiskriisin, Britannian Brexit-äänestyksen, Etelä-Kiinan meren jännitteet, Pohjois-Korean uhittelun, Turkin epävakaan taloustilanteen, sekä Yhdysvaltain nostattaman kauppasodan Kiinan ja EU:n välille. Kriisien ja laskusuhdanteiden keskellä on kuitenkin mahdollista solmia merkittäviä kauppasopimuksia, mutta Suomen vienti määräytyy edelleen hyvinkin pitkälle raaka-aineista ja investointihyödykkeistä, jotka ovat suhdanneherkkiä aloja. Vientimyyjät joutuvat kohtaamaan raadollisen maailman, eikä yliluonnollisia suorituksia ole mahdollista tehdä.

Kauas on kuitenkin kuljettu vanhoista hyvistä ajoista. Allekirjoittanut on toiminut kansainvälisen politiikan tehtävissä Suomessa ja ulkomailla 2000-luvun alusta lähtien. Maailmanpolitiikan ja -talouden seuraaminen ja perinteisen diplomatian arvioiminen on kuulunut seurattavien aiheiden piiriin. 2000-luvun alku oli korkean optimismin aikaa. Suomi otti euron käyttöön 2000-luvun alussa. Euroopan unioni laajentui itään, joka helpotti kauppaa Itä-Euroopan maiden kanssa. Venäjän talous vakiintui ja loi suhteellisen ennustettavan markkinaympäristön viennille. Kiinasta tuli koko maailman ”tehdas”, joka loi valtavan suuret markkinat vientiyrityksille. Suomalainen teknologiaosaaminen herätti erittäin suurta kiinnostusta länsimarkkinoilla ja maaillman suurin matkapuhelinvalmistaja Nokia toimi merkittävänä tienraivaajana. Suuren optimismin aikakausi oli kuitenkin varsin lyhyt aikajakso, koska vuodesta 2007 lähtien olemme eläneet epävarmuuden keskellä.

Vaikka epävarmuutta on ilmassa. Suuret markkinat eivät ole kuitenkaan katoamassa minnekään. Uudet teknologiat mahdollistavat nykypäivänä tehokkaan kansainvälisen markkinointi- ja myyntitoiminnan, eli mahdollisten ostajien tavoittaminen on tullut entistä helpommaksi. Suomen maabrändi kiinnostaa ulkomailla ja ulkomaalaiset saavat entistä helpommin tietoa Suomesta ja Suomen markkinoista, joka helpottaa samaan aikaan kaupantekoa.

Suomeen on syntynyt viimeisten vuosien aikana uusia kuluttajabrändejä, jotka ovat menestyneet ulkomailla ja ne avaavat jatkuvasti uusia vientikohteita itselleen. Tämänkaltaisia kuluttajabrändejä tulisi olla entistä enemmän. Nimittäin talouden asiantuntijat ovat sanoneet, että ne maat, joissa on enemmän kuluttajabrändejä, ja muutenkin leveämmät hartiat elinkeinoelämän alojen suhteen, nämä kestävät talousmyrkyjä entistä paremmin.

Suomen geopoliittinen sijainti on erittäin hyvä kansainväliselle kaupalle. Lännessä ja etelässä on maailman toiseksi suurin markkina, eli Euroopan unioni. Idässä on maailman suurin talous, eli Kiina ja kauempana lännessä on maailman kolmanneksi suurin talousmarkkina, eli Yhdysvallat. Suomen itärajan takana on maailman seitsemänneksi suurin talous, eli Venäjä. Viiden miljoonan asukkaan Suomella on runsaasti mahdollisuuksia globaalin talouden keskellä ja riittävä määrä osaamista kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden myymiseksi. Vaikka maailmalla myrskyää, laskusuhdanteiden ajopuuksi on tarpeetonta ajautua. Yritysten pitää kuitenkin muistaa se, että brändien kehittämiseen, laadukkaaseen markkinointiin ja osaavaan myyntitoimintaan ei voi koskaan panostaa liian paljon.