Vanhusten huono hoito on digitalisaation syytä
Eräs tuttuni on kehittänyt erityisesti vanhusten hoitoon soveltuvaa robotiikkaratkaisua jo useamman vuoden ajan. Hän on tarjonnut keksintöä monille eri tahoille. Onko hän saanut vastauksen: ”Voi miten hienoa! Nyt voimme auttaa vanhuksia ja samalla helpottaa hoitajien työtä!” No ei todellakaan. Hän on saanut vastauksen: ”Ei kiinnosta, haluamme digitaalisia palveluita”:
Suomen huoltosuhde heikkenee ja väestö ikääntyy, samalla syntyvyys laskee. Ihmiskädet eivät tulevaisuudessa yksinkertaisesti riitä hoitamaan jokaista avun tarvitsijaa. Jos vanhusten hoiva-asiat pyritään ratkaisemaan pelkästään ihmishoivaan perustuen niin lapsenlapsenlapsemme joutuvat hoitotöihin viimeistään kymmenen vuotiaina. No mikäs siinä, tekiväthän lapset pelloilla ja ruukeissa töitä ennenkin – siihenkö halutaan palata?
Suomi on digitalisaation kärkimaita ja erityisesti terveydenhoidossa todella huippua maailman mittakaavassa. Nyt Suomella olisi kova hinku päästä myös alustatalouden ja tekoälyn huipulle ja mikäs siinä, kaikki hyvät innovaatiot, jotka edistävät yhteiskuntamme hyvinvointia ovat tervetulleita.
Mutta se ihminen, jolla on nälkä eikä pysty syömään itse tarvitsee kädet avukseen. Se ihminen, joka muista lääkkeitään, tarvitsee muistuttajan ja lääkkeen ojentajan avukseen. Se ihminen, joka ei itse jaksa vessaan tarvitsee apua. Se ihminen, joka pudottaa silmälasit lattialle eikä itse taivu niitä nostamaan, tarvitsee apulaisen, joka ne sieltä hänelle nostaa. Se ihminen, joka hoitaa toista, eivätkä voimat tai aika riitä, tarvitsee apua jaksamiseen. Se ihminen, joka tarvitsee kuntoutusta, eikä sitä ole riittävästi saatavilla, tarvitsee kuntoutusapua. Se ihminen, joka on aivan yksin, tarvitsee jonkun, jolta kysyä neuvoa ja jutustella, silloin kun yksinäisyys tuntuu pahimmalta.
Vaikka digitalisaatio on meille hyvä asia, niin elämme kuitenkin fyysisessä maailmassa, jossa täytyy tehdä asioita – digitalisaation ja tekoälyn tuella tietysti – ja robotit voivat auttaa kaikissa yllä kerrotuissa tilanteissa.
Robotin tarkoitus ei ole korvata ihmisiä ihmistyössä. Robotin tärkein tehtävä on vapauttaa hoitajien kullanarvoista aikaa siihen ihmisläheiseen työhön ja läsnäoloon, jota me kaikki arvostamme yli kaiken. Hoivattavia riittää, vaikka terveytemme kohentamiseen tulee paljon lisäarvoa vaikkapa ennakoivasta tekoälystä, ihmisille riittää töitä terveydenhoidossa.
Ennen kuin luen tuomioni digitalisaatiolle haluan vielä muistuttaa, että terveydenhoidossa ei pitäisi puhua automaatiosta. Oppiva automaatio sopii joihinkin terveydenhoidon osioihin, kuten vaikkapa sairaalan logistiikkaan tai tietojärjestelmiin. Mutta emme haluaisi laittaa rakasta isovanhempaamme automaattihoitoon, minä en ainakaan haluaisi. Robottiavusteinen hoito, jossa ihminen on keskiössä – hoitaja ja hoivattava – on terveydenhoidon tulevaisuus. Myös Suomessa, vaikka tällä hetkellä olemme pahalla takamatkalla moneen muuhun maahan verrattuna.
Digitalisaatio. Ilman sähköisiä palveluita sosiaali- ja terveyspalvelut eivät pystyisi toimimaan edes nykyisellä tasolla. Digitalisaatio on tuonut elämäämme niin paljon hyvää, että en voi digitalisaatiota tuomita millään muotoa. Mutta haluan kuitenkin hiukan heristää sormeani heidän suuntaan, jotka ovat luulleet digitalisaation vievän ruuan nälkäisen, mutta käsistään heikon ihmisen, suuhun.
Suomen ikärakenteesta ja huoltosuhteesta voi lukea Taloussanomien artikkelista.
Cristina Andersson
Tietokirjailija
Liikkeenjohdon konsultti
Lisää vaikuttajalta Cristina Andersson
Lisää kategoriasta Teknologia
