Väärinymmärrettyä taloutta – sivutyön verotus

Timo Toivanen

Käyn tässä blogissa läpi koulutuksissani esiin tulleita talouden väärinymmärryksiä ja selitän niitä ymmärrettävämmiksi. Toivottavasti ymmärrys auttaa tekemään parempia päätöksiä ja keskustelemaan taloudesta oikein termein ja perustein – välttämään mahdollisesti joitakin kömmähdyksiäkin.

Timo Toivanen on TT Valmennuksen toimitusjohtaja, joka luennoi työkseen talouden osa-alueista.

Sivutyön verotus

Kun Suomessa työskentelevä palkansaaja hakee verottajalta verokorttia ensisijaisen työnsä lisäksi hankkimiaan tuloja varten, hän useimmiten hankkii itselleen sivutuloverokortin. Tälle verokortille hänelle määräytyy korkeampi veroprosentti kuin päätyönantajalle toimittamassaan verokortissa.

Kysymys onkin:

Verotetaanko sivutyötä korkeammalla veroprosentilla kuin päätyötä?

Verovuoden aikana palkansaajan sivutuloja verotetaan siis korkeammalla veroprosentilla. Tämä sivutuloverokortista johtuva seikka johtaa täysin normaaliin väärinymmärrykseen, että sivutuloja verotettaisiin korkeammalla veroprosentilla.

Näin asia ei ole. Palkansaajan verovuoden aikana saamat kaikki ansiotulot lasketaan lopullisessa verotuksessa yhteen ja niiden pohjalta lasketaan todellinen ja lopullinen veroprosentti.

Tämän jälkeen verottaja laskee, kuinka paljon kyseisen palkansaajan kaikista palkoista – niin pää- kuin sivutyöstä – on pidätetty ennakonpidätystä. Jos ennakonpidätysten määrä ei riitä, palkansaajalle määrätään jälkiveroja.

Maksat siis saman veron kaikesta vuoden aikana tekemästäsi työstä. Progressiivisuudesta johtuen tietysti sitä korkeamman, mitä enemmän tuloja on. Verotuksellisesti on myös aivan sama, teetkö esim. 1000 eurolla päätyötä vai saman verran sivutyötä.

Väärinymmärrys sivutulojen korkeammasta verotuksesta on yllättävän yleinen ja myös kovin harmillinen. Valitettavasti olen havainnut, että Suomessa osa palkansaajista jättää joka vuosi sivutöitä tekemättä, koska luulevat sen olevan kannattamatonta johtuen korkeammasta veroprosentista.