“Uutta ei voi oppia, ellei pyristele irti vahvistusharhasta.”– Mikä saa sinut liekehtimään, Pauli Waroma?

Bonfire

Bonfiren henkilötarinasarja esittelee pintaa syvemmältä Bonfiren bisnesvaikuttajia. Kuinka he ovat päätyneet omalle toimialalleen ja minkälaiset arvot ajavat heitä eteenpäin. Q&A-artikkeli antaa osviittaa heidän näkemyksistään, mutta syvemmälle pääset kuuntelemalla koko keskustelun podcastina. Tällä kertaa henkilötarinansa kertoo lääkärikeskus Aavan markkinointijohtaja ja mainostoimisto Sherpan perustajaosakas Pauli Waroma.

Pauli, miksi olet valinnut juuri oman toimialasi?

Olen ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, jonka myötä myös politiikka on ollut yksi vaihtoehdoistani. Olin itse asiassa aiemmin kunnallisvaaleissa ehdokkaana, mutta en päässyt läpi. Suutarin lapselta puuttuivat kengät, sillä en markkinoinut itse itseäni.

Markkinoija on luovempi puoli minussa. Uuden oppiminen on minulle elämän tarkoitus. Mainostoimistossa pitää oppia jatkuvasti uutta, jotta sen voi kiteyttää muille. Tällainen pitää mielen valppaana.

Mitä terveydenhuoltoon tulee, meillä Suomessa väestö ikääntyy, nuoret muuttavat maalta kaupunkeihin, maahanmuutto ei vedä, eikä syntyvyys lisäänny. Näiden asioiden seurausta on, että sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset tulevat tulevaisuudessa karkaamaan käsistä. Tämän ongelman ratkaisemisen näen Suomen tärkeimmäksi tehtäväksi seuraavien vuosikymmenten aikana, ja haluan tehdä töitä sen parissa.

Minkälaisille arvoille perustat liiketoimintasi?

Kaiken pohjana on se, että ihmisiä tulee kohdella oikeudenmukaisesti. En tiedä onko seuraava niinkään arvo, mutta haluan myös oppia ymmärtämään muita ihmisiä. Olen kiinnostuneempi siitä, että asiat menevät oikeaan suuntaan pitkällä tähtäimellä kuin siitä, miten ne menevät nyt. Koen tästä välillä ristiriitaa ympäristön kanssa. Tuomitsemme liian paljon ja liian vähäisellä tiedolla, vaikka tulisi katsoa rauhassa. Tänä päivänä sosiaalinen media palkitsee mustavalkoisuudesta, mutta eihän maailma todellisuudessa ole sitä. Uutta ei voi oppia, ellei pyristele irti vahvistusharhasta.

Mitkä kaksi tapahtumaa elämässäsi ovat vaikuttaneet eniten siihen, kuka olet tänään?

Käteeni on tatuoitu saksankielellä “kaikki menee niin kuin mennä pitää”. Äitini opetti tuon lauseen minulle. Koen elämänasenteeni olevan optimistinen. Mitä aikaisemmin asiat elämässä tapahtuvat, sitä enemmän ne myös muovaavat persoonaamme. Näin ollen omaan perheeseeni syntyminen ja siellä kasvaminen ovat minulle merkittäviä asioita. Ollessani nelivuotias muutimme Saksaan, jonka kulttuurin kokeminen oli minulle arvokasta. Myöhemmässä vaiheessa elämääni eniten ovat vaikuttaneet oman yrityksen perustaminen ja omien lasten syntyminen. Tässä nykyhetkessä perheeni ja kumppanini sekä nykyinen työpaikkani vaikuttavat siihen, että voin olla onnellinen.

Kuka on ollut tärkein suunnannäyttäjäsi? Miksi juuri hän?

Vaimoni ja lapseni opettavat minua arjessa ja näyttävät suuntaa. Minulla ei ole koskaan ollut vahvoja esikuvia. Tämä seuraava saattaa kuulostaa silti kornilta. Olen ostanut Nelson Mandelan patsaan, joka sijaitsee edelleen kodissamme näkyvällä paikalla. Hän on paras esimerkki siitä, miten voi antaa anteeksi ja rakentaa pitkällä tähtäimellä hyvää.

Koska koit epäonnistuneesi siten, että epäilit nousetko enää?

Olen epäonnistunut usein, mutta koskaan en ole epäillyt, ettenkö nousisi. Mielestäni maailma on täynnä mielenkiintoisia vaihtoehtoja ja polkuja. Olen miettinyt muuttaisiko minua ihmisenä se, jos esimerkiksi lapsilleni tapahtuisi jotain ikävää. Murtaisiko se optimismini? Voi olla, mutta toivon, etten koskaan joudu kohtaamaan sitä.

Mikä yksittäinen hetki tuntui siltä, ettei mikään pysäyttäisi sinua?

Minulla on ollut valtava määrä onnistumisia sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässä. En ole silti osannut ajatella niitä juuri minun onnistumisina, vaan niihin liittyy aina myös muut ihmiset ympärilläni.

Kun katsot taaksepäin, onko jotain mitä tekisit toisin?

Isossa kuvassa en tekisi toisin mitään. Pienessä kuvassa tekisin esimerkiksi isyyden suhteen päivittäin toisin. Myös työpaikalla ihmisten kohtaamisissa voisin omata jälkeenpäin enemmän ymmärrystä ja malttia, kuin mitä niinä hetkinä on ollut.

Ennusta yksi skenaario tulevaisuudesta toimialallasi?

Niin sanottu perinteinen tapa markkinoida tulee elämään läpi uuden aallon. Pilkomme tällä hetkellä asiakaskohtaamiset osiin ja pyrimme markkinoimaan räätälöidysti. Siten saa pikavoittoja ja lojaliteettia. Mutta kun kaikki menevät samaan suuntaan, tällä ei enää tulevaisuudessa erotu. Tällöin koittaa perinteisen markkinoinnin renesanssi, jolloin muistamme jälleen, miksi ne vanhat asiat ovat niin hyviä. Sen ohessa tapahtuu tietysti tämä jo käynnissä oleva muutos, eli nämä kaksi tapaa tehdä tulevat elämään rinnakkain.

Terveydenhuollosta voisin luetella useita kymmeniä eri ennustuksia. Jos yksi asia pitää silti nostaa sanoisin, että yksityiset yritykset tulevat tulevaisuudessa voimakkaammin mukaan myös julkiseen terveydenhuoltoon. Olisi tyhmää olla hyödyntämättä sitä.

Mikä saa sinut liekehtimään?

Uuden oppiminen, ihmiskohtaamiset ja ehkä kaikista eniten se, jos olen pystynyt sanomaan tai tekemään jotain sellaista, joka on auttanut jotain toista ihmistä.

Teksti: Harri-Pekka Pietikäinen