”Turvallisuuden tunne tehdään lähellä.” – Asiantuntijat rohkaisevat ihmisiä ottamaan osaa keskusteluihin, mutta muistuttavat myös oman hyvinvoinnin merkityksestä

Bonfire

Reilu viikko sitten heräsimme epäuskoisena aamun ensimmäisiin uutisiin. Ukrainassa jo pitkään jatkuneet jännitteet eskaloituivat venäläisjoukkojen tunkeutumiseen maan rajojen sisäpuolelle kolmesta eri suunnasta käsin. Vaikka skenaario oli mahdollinen, tuli se silti useimmille yllätyksenä. Pandemian väsyttämät ihmiset kokivat ympäröivän maailman romahtavan kertaheitolla.

Sotatila vain 1 500 kilometrin päähän Suomesta on tuonut pelon ja epävarmuuden poikkeuksellisen lähelle. Kuvat ja viestit ukrainalaisten hädästä kiirivät verkkokalvolle. Ne herättävät kysymyksen, onko tulevaisuudessa Suomen vuoro.

Suomen tunnetuimpiin turvallisuusasiantuntijoihin lukeutuva, Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéll korostaa vallitsevassa tilanteessa, sekä kansalaisilta että johtajilta, selkeää viestintää.

– Realistisuus luo turvaa, ei hyssyttely. Suomen turvallisuustilanne on muuttunut ja se pitää kyetä sanomaan ääneen. Viime aikojen tapahtumat ovat viimeistään avanneet silmät sen suhteen, että meillä on arvaamaton itänaapuri, Limnéll toteaa.

Jarno Limnéll muistuttaa, että turvallisuuden tunne lähtee lähipiiristä.

Vaikka elämme historiallisia aikoja, ei Limnéllin mukaan ole tarpeen hamstrata joditabletteja tai vessapaperia. Oleellisempaa on luoda turvallisuuden tunnetta. Johtotasolla on myös tärkeää olla päättäväinen ja tehdä sen mukaisia päätöksiä.

– Täytyy muistaa, että turvallisuuden tunne tehdään lähellä. Se rakentuu esimerkiksi työpaikoilla, perheen sisällä ja harrastusten parissa. Nyt korostuu se, että pidämme huolta läheisistämme. Meillä suomalaisilla on suuri halu auttaa ukrainalaisia, se on jopa moraalinen velvoitteemme. Näin tehdessämme huolehdimme myös omasta turvallisuudestamme.

Informaatiosodassa kaikki vaikuttamisen keinot ovat käytössä

Kokenut viestintäkonsultti ja kyberturvallisuuden asiantuntija Christina Forsgård painottaa Limnéllin tapaan päättäväisyyttä toimia tilanteessa, jossa Venäjä käy sotaoppeihinsa perustuvaa informaatiosotaa omien pyrkimystensä tukemiseksi.

– Jokaisen tulisi selvittää itselleen nykytilanne luotettavista ja monipuolisista lähteistä. Venäjä on hyökännyt itsenäistä valtiota vastaan Euroopassa. Tämän aggression ja ihmisoikeus- ja sotarikosten äärellä on vastuutonta olla hiljainen sivustakatsoja. Venäjän järjetön hyökkäyssota Ukrainaan on myös Suomen asia, Forsgård sanoo.

Christina Forsgårdin mielestä vallitsevassa tilanteessa on vastuutonta olla hiljainen sivustakatsoja.

Sodassa ensimmäinen uhri on totuus. Informaatiosodan avulla pyritään vaikuttamaan ihmisen tunteisiin, uskomuksiin ja mielipiteisiin. Forsgård muistuttaa, että Venäjällä vallitsee autoritäärinen järjestelmä ja lähtökohtaisesti yksi totuus, jota vastaan julkisesti toimiminen johtaa vankeuteen.

– Meillä on Suomessa erinomainen yleissivistys ja moniäänisen demokratian vuoksi kyky ymmärtää ja hyväksyä useita erilaisia näkemyksiä. Siksi meihin on keskimääräistä vaikeampi vaikuttaa keinoilla, jotka uppoavat Venäjällä.

– Tässä tilanteessa jokainen voi olla joko hiljainen sivustakatsoja tai aktiivinen väärän tiedon korjaaja ja oikean tiedon jakaja. Toivon, että olemme jälkimmäisiä. Sotaa käydään kiivaasti sosiaalisen median ja perinteisen median informaatioympäristöissä. Ketä kuuntelet ja kenen puolella olet näkyvästi, vaikuttaa siihen kumman taistelumoraali kestää ja ketä me tuemme erilaisin avustuskeinoin.

Jos epäröit toimia, mieti mitä haluat, että tapahtuu, tai et halua. Kun näihin löydät vastaukset, voit alkaa selvittää sitä, mitä pystyt itse asioiden eteen tekemään.

Rahaa tärkeämpää on toimia oikeudenmukaisesti

Hallitusammattilainen ja Tamro Oyj:n toimitusjohtaja Kai Kaasalainen ei usko, että Venäjä tulee päätymään nykyjohdon alla rationaalisiin ratkaisuihin. Hän painottaa, että tilannekuva kehittyy monen muuttujan alla, ja skenaariot päivittyvät jatkuvasti. Liike-elämän osalta tämä on vaatinut uudenlaista johtajuutta, jonka sykli on nopea. Kehityskulkuja ja niiden vaikutuksia omaan liiketoimintaan tulee osata ennakoida. Päätöksiä on tehtävä pian ja niistä tulee viestiä selkeästi esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Jo lyhyessä ajassa vastuullinen päätöksenteko on lisääntynyt. Toki myös paineet sellaisesta ovat kasvaneet. Esimerkkinä taannoinen Netflixiin kohdistunut vaatimus toimia Venäjän propagandan viestintäkanavana. Netflix ei viestinyt omaa vastinettaan vuorokaudessa, jonka myötä se menetti valtavan määrän asiakkaita, Kaasalainen sanoo.

Kai Kaasalainen painottaa oikein tekemisen merkitystä.

Tarkkaillessaan tämän hetken isoa kuvaa, Kaasalainen kokee, että suomalaisen yritysmaailman ylin johto voisi ottaa yhteiskunnallisiin asioihin ja tämänkaltaisiin kriiseihin arvopohjaisesti rohkeammin kantaa, ja näin toimia vieläkin voimakkaammin sen eteen, että oikeus toteutuisi.

– Rahaa tärkeämpää on tehdä siten, minkä kokee oikeaksi. Itselleen tärkeiden arvojen ja asioiden puolustamisen pitäisi mennä taloudellisten intressien ohi. Se on nykyaikaista johtamista, joka tulee vain vahvistumaan.

Ahdistuksen voi muuttaa toiminnaksi

Tunnekouluttaja Camilla Tuominen nostaa esiin omiin tunteisiinsa yhteydessä olemisen. Ahdistavan ja jännitteisen tilanteen sekä loputtomalta tuntuvan informaatiotulvan edessä saattaa nousta esiin ahdistusta, joka lamaannuttaa. Esiintyy syyllisyyttä siitä, että itsellä menee hyvin tai huonoa omatuntoa siitä, ettei pysty auttamaan tarpeeksi.

– On hyvä pysähtyä ja tarkastella, ettei myötäeläminen menee liiallisuuksiin. Lähes kaikissa ahdistavissa tunteissa on olemassa myös kolikon toinen puoli. Ne pitävät sisällään paljon energiaa, jonka voi halutessaan muuttaa toiminnaksi. Näin tehdessään voi olla yhtäaikaisesti sekä myötätuntoinen että toimintakykyinen.

Kuten Limnéll myös Tuominen painottaa, että muutos ja auttaminen kannattaa kohdistaa lähtökohtaisesti omaan lähipiiriin, ja toimia omien voimien ja vaikuttamismahdollisuuksien mukaan.

– Voimme pitää huolta siitä, että tunteistamme nouseva käytös ei muutu välinpitämättömäksi vaan ennemminkin positiiviseksi toiminnaksi. Vanha itämainen viisaus muistuttaa tunnistamaan asiat, joihin voi vaikuttaa ja ne, joihin ei voi. Jokainen meistä voi vaikuttaa isosti yleiseen ilmapiiriin ympärillämme.

Teksti: Harri-Pekka Pietikäinen

Otsikkokuva: Bonfire.fi-bisnesmedia