Bonfire.fi

Tero Ojanperä ja Timo Lappi – sekaisin hyvinvointisovelluksista?

Tero Ojanpera Timo Lappi

Tero Ojanperä ja Timo Lappi ovat vannoituneita hyvinvointisovellusten käyttäjiä. Miksi he tarkkailevat suorituskykyään? Ja millaisia ajatuksia sovellusten datan kerääminen herättää heissä?

Mitä terveyssovelluksia te käytätte?

Tero: En määrittelisi näitä sovelluksia terveyssovelluksiksi vaan hyvinvointisovelluksiksi. Esimerkiksi Strava on applikaatio, joka kerää dataa urheilusuorituksista, ja Garminin älykello seuraa urheilusuoritusten lisäksi myös uni- ja stressidataa. Itse käytän näitä kahta eniten.

Voisitko elää ilman näitä sovelluksia vai ovatko ne vain arjen lisämukavuuksia?

Tero: Tällä hetkellä ne ovat melkein välttämättömiä. Minulla on vielä fanaattisempiakin ystäviä, jotka eivät pysty elämään ilman näitä sovelluksia, mutta minä pystyn pistämään ne kiinni. (katsoo vieressä istuvaa miestä)

Kuulutko sinä Timo näihin fanaatikkoihin?

Timo: Minun päiväni ei oikeastaan lähde liikkeelle ellen näe Ouran readiness scorea, joka kertoo päivän valmiusasteesta. Siitä tulee hyvä olo, kun Oura kertoo, että olen tänään hyvässä vedossa. Se boostaa minua eteenpäin. Ourassa tärkeintä on unen mittaus, mutta se näyttää muutakin aktiivisuutta. Teron tavoin käytän lisäksi Garminia, joka seuraa askelia, päivittäistä keskimääräistä leposykettä ja sykevälivaihtelua. Garmin ilmoittaa myös stressitasot päivän mittaan. Hyvinvoinnin mittaaminen on todella konkreettista, sillä esimerkiksi sykettä voi Garminissa tarkastella vaikka viimeisen viiden päivän ajalta. Erilaiset ilmiöt ja vaihtelut näkyvät sen kautta todella nopeasti.

Mikä motivoi ihmisiä mittaamaan omaa hyvinvointia ja suorituskykyä?

Timo: Oura on tervetullut trendi, sillä siinä ollaan koukussa lepoon ja palautumiseen. Varsinkin meidän kaltaisten ajatustyöläisten kannattaa liikkua, sillä siitä tulee hyvä olo ja se auttaa jaksamaan paremmin. Monet ovat fiksuja näissä asioissa, mutta usein ajatustyöläisten akilleen kantapää on palautuminen. Tehdään pitkää työpäivää ja vapaa-aikakin buukataan täyteen harrastuksia tai muuta, eikä palautumiseen varata ollenkaan aikaa. Lisäksi iso osa ihmisistä nukkuu liian vähän. Ouran readiness score on tietyllä tapaa “pelillistänyt” hyvinvointia, ja saanut ihmiset kiinnittämään enemmän huomiota siihen. Hyvään tulokseen tähtääminen auttaa ihmisiä ajattelemaan oikeaan suuntaan.

Ihmisiä motivoi näissä sovelluksissa sosiaalisuus. Onko suurin osa sovelluksista suunniteltu siten, että ne ovat sosiaalisia eli niissä voi jakaa tietoa?

Tero: Kyllä minä sanoisin, että monet sovellukset suunnitellaan niin, että niillä on tarkoitus jakaa tietoa. Juuri sen avulla sovellukseen saadaan jäämään koukkuun. Jakamisesta on tullut Facebookin, Twitterin ja muiden sosiaalisen median sovellusten myötä elämäntapa, sekä hyvässä että pahassa.

Timo: Eri sovelluksissa sosiaalisuus vaihtelee. Minä käytän Garminia lähinnä itseäni varten, vaikka siellä onkin erilaisia haasteita. Siellä voi esimerkiksi kisata siitä, kuka kävelee eniten viikonloppuna. Jos nämä sosiaaliset asetukset eivät ole päällä, data tallentuu vain itselle. Sitten taas Stravaan kaikki tieto menee automaattisesti, ja se onkin tarkoitettu siihen, että suorituksen tiedot näkyy kaikille kavereille. Strava voi kuitenkin herättää kysymyksiä liittyen yksityisyydensuojaan, sillä kaikki näkevät, milloin ja missä olet lenkkeillyt. Kun esimerkiksi sijainti- ja syketiedot ovat kaikkien saatavilla, voi se tuntua epämiellyttävältä.

Tiedän myös useita tapauksia, joissa ihmiset eivät pidä siitä, että seurataan unenlaatua, vaikka seuraukseen käytetty laite olisi melko huomaamaton. Joillakin ihmisillä tulee suorituspaineita mittauksista ja tulosten tallentumisesta, ja tämä itse asiassa huonontaa palautumista. Toisaalta toiset ihmiset vain motivoituvat entisestään.

Puhutaan hetki näistä uhista ja peloista, joita kuluttajat kohtaavat. Jos annamme tietoja Garminille ja Ouralle tai vaikka Google-kaupasta ladatulle hyvinvointisovellukselle, mitä meidän tiedoille käy ja mihin data voi joutua?

Tero: Yleensä operoidaan totta kai lainsäädännön ja sääntöjen mukaan. Esimerkiksi Euroopassa kuluttajia suojaava lainsäädäntö on nyt kiristynyt, joten tilanne on parantunut jonkin verran. Aina ei ole kuitenkaan selvää, mihin dataa käytetään ja myydäänkö sitä. Tämä liittyy vahvasti myös mainontaan ja siihen, miten kerätyllä datalla voi rahastaa. Datan käyttöön liittyy helposti myös väärinkäyttöä, kun tarkoituksena on tienata mahdollisimman paljon.

Maksukortti voi pyytää pääsyä myös syketietoihin.

Onko väärinkäyttö yleensä myymistä kolmansille osapuolille?

Tero: Kyllä, yleensä se on datan myymistä tai antamista kolmansille osapuolille. Datalla ei välttämättä suoraan rahasteta, mutta sen jakaminen eteenpäin on tyypillistä. Tyypillistä on myös, että applikaatioissa pyydetään dataa, jota ei oikeasti tarvita. Tänä päivänä on mahdollista esimerkiksi yhdistää maksukortti älykelloon. Samalla maksukortti voi pyytää pääsyä myös syketietoihin, mikä ei ole maksamiseen liittyen tarpeellista, mutta tietojen avulla voitaisiin kohdentaa esimerkiksi stressilääketarjouksia stressaantuneille.

Ovatko käyttäjät tietoisia siitä, mihin he antavat suostumuksensa?

Timo: Se on hyvä kysymys. Kuinka moni meistä todella lukee palveluiden privacy policyt ja muut? Väittäisin, että valtaosa ihmisistä ei ajattele näitä asioita lainkaan. Olen itsekin tähän asti ajatellut, että jos toimin luotettavaksi kokemieni tahojen kanssa, en koe isona riskinä sitä, että esimerkiksi Garmin tietää minusta enemmän kuin minä itse. Enemmän voisi miettiä sitä, että jos minä luovutan merkityksellistä dataa jollekin taholle, haluaisin myös saada siitä jotain vastineeksi. Tällä hetkellä saamme todella vähän tietoa takaisin verrattuna siihen, että parhaimmillaan voisimme saada kaiken terveysdatan samaan paikkaan. Turvalliselta alustalta voisi sitten myöntää pääsyn tahoille, jotka itse kokee luotettaviksi ja joilla olisi kyky tehdä sillä datalla jotain.

Tero: Tuo olisi minustakin todella hyvä. Palaan vielä tuohon tiedon jakamiseen. Kun oletuksena on jakaa kaikki data, niin isoin ongelma tässä on se, että ihmiset eivät tule ajatelleeksi sitä. Dataa on valtavasti saatavilla, mutta esimerkiksi ystävämme eivät osaa hyödyntää sovellusten antamaa dataa. Lääkärissä otetaan aina se verenpaine ja lähdetään tavallaan nollasta tutkimaan. Mutta jos esimerkiksi vuosittaisessa työterveyshuollossa lääkäri saisi katsoa sykekäyrää, sykevälivaihtelua ja stressitasoja, tai jos esimerkiksi tekoäly voisi analysoida käyriä, voitaisiin helpommin huomata ylikuormitustila. Tällä hetkellä data menee mustaan aukkoon, ja sitä käytetään vain mainontaan.

Miten tekoäly näkyy näissä hyvinvointisovelluksissa ja miten näette sen kehittymisen tulevaisuudessa?

Tero: Tekoälyä käytetään jonkin verran, mutta vielä ollaan todella alussa. Edes edistyksellinen älykello ei pysty tunnistamaan, mitä urheilulajia ollaan tekemässä. Kellolle pitää kertoa se. Tärkeintä olisi, että tekoäly oppisi tunnistamaan tilanteet ilman, että käyttäjän tarvitsee tehdä mitään. Tällä hetkellä sinä opetat tekoälyn tunnistamaan jonkin tilanteen, ja se tekee siitä ehdotuksia. Kello antaa yhteenvetoja päivän päätteeksi, mutta tämän tyyppisen datan käytössä saisi olla vielä enemmän näkemystä siihen, että laite tunnistaisi, mitä olet päivän aikana tehnyt.

Timo: Tuosta tunnistamisesta olisi todella paljon hyötyä, sillä olen itse oppinut, että jos dataa halutaan kerryttää, sen eteen pitää aidosti nähdä vaivaa – tai sitten data syntyy sivutuotteena jostain muusta, eli esimerkiksi ranneketta täytyy pitää koko ajan kädessä. Datan keräämisen pitää olla mahdollisimman vaivatonta.

Jos mietitään näitä nykyaikaisia palveluita, jotka mittaavat esimerkiksi unta, niin ne osaavat kertoa meille jo vähän ennen kuin meille tulee flunssa, että olemme tulossa kipeäksi. Jos tulevaisuudessa kehitetään parempia mittareita, ne voisivat huomata vaikka mitä sairauksia ennen kuin ihmiset tai lääkärit havaitsevat niitä. Tähän tarvittaisiin riittävän iso tietokanta, josta tekoäly voisi pohtia, minkälaista dataa oli missäkin tilanteessa ja mikä diagnoosi oli. Tällöin päästäisiin paljon aikaisemmin kiinni erilaisiin sairauksiin.

Kun katsotte omaa mittausdataa, pohditteko sitä, miten olisitte mahdollisimman tehokkaita työntekijöitä?

Timo: Varmasti yksi draiveri on tehdä työtä tehokkaammin ja tuottavammin. Toinen on se fiilis siitä, että voi hyvin. Siihen jää koukkuun. Kysymys siitä, pitäisikö koko elämä tavoitella hyvinvointia, on oman elämän arvokysymys. Olen kuitenkin sitä mieltä, että pelkkä hyvinvoinnin tavoittelu voi olla aika tylsääkin. Toki on erilaista hyvinvointia ja eiväthän nämä mittarit osaa mitata esimerkiksi sosiaalista hyvinvointia. Se, että valvoo vähän pidempään, syö vähän enemmän, eikä mene seuraavana päivänä urheilemaan, ovat kaikki huonoja asioita, mutta ne voivat olla yhdessä todella hyvä kokonaisuus.

Tero: Lähden itse siitä, että en halua olla yli-ihminen, vaan tämä on työkalupakki, joka antaa mahdollisuuden tehdä hyviä valintoja. Jollekin voi olla hyvä havaita, että työ kuormittaa liikaa ja että on sen takia aina kotona hermostunut. Joku ei vain oivalla sitä ennen kuin se kerrotaan faktojen muodossa. Työlle omistautuminen on arvovalintakysymys. Me ihmiset haluamme olla erilaisia ja me tarvitsemme siihen erilaisia työvälineitä.

Voisimmeko me aloittaa vuoden 2020 Pohjois-Karjala -projektin niin, että laitetaan Suomalaisten nukkuminen kuntoon?

Onko yhteiskuntavastuuta se, että työnantaja ostaisi jokaiselle työntekijälle Ouran sormukset?

Timo: Yhteiskuntavastuuta olisi, että työnantaja ostaisi sormuksen kaikille, jotka sen haluaisivat ja opettaisi, miten sitä käytetään. Mahdollisuus parantaa omaa hyvinvointia ja osaamista olisi todella positiivinen juttu. Meillähän oli ennen Suomessa tämä Pohjois-Karjala -projekti, jossa lähdettiin syömisvalistuksen kautta vähentämään sydän- ja verisuonitauteja, ja siinä onnistuttiin hyvin. Jos mietitään nykyajan trendejä, niin maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan masennus on maailman yleisin sairaus. Osa lääkäreistä näkee korrelaatiota siihen, että me nukumme nykyään vähemmän. Voisimmeko me aloittaa vuoden 2020 Pohjois-Karjala -projektin niin, että laitetaan Suomalaisten nukkuminen kuntoon?

Tero: Ehdottomasti! Maailman parhaiten nukkuva kansa!

Mitä terveyssovellusta sinä käytät – tekeekö se sinusta tehokkaamman työntekijän? Jatketaan keskustelua Twitterissä.

Haastattelija: Elisa Kitunen
Teksti: Julia Rautiainen

Bonfire

Lisää vaikuttajalta Bonfire


Lisää kategoriasta Työhyvinvointi