Kauneudesta sanotaan joskus, että se ei kysy huomiota vaan saa sen kysymättäkin. Täysikuu tai auringonlasku; kauniita luonnonilmiöitä, jotka saavat pyytämättä huomiomme lähes poikkeuksetta.

Kun elämme ja teemme työtä huomiotaloudessa, tuleekin mieleen, onko kaunis kokemus juuri se, mihin kannattaa tähdätä, kun haluaa jonkun kuuntelevan tai lukevan – muistavan? Tuntuisi luonnolliselta, sillä kukapa kieltäytyisi kauniista kokemuksesta, jota lisäksi on vaikea unohtaa?

Usein viestinnässä, markkinoinnissa ja myynnissä tehdään paljon töitä huomion saamiseksi. Ehkä olisikin tehtävä oikeita töitä. Se, että puhutellaan kauniisti sitä, joka halutaan tavoittaa, voi olla juuri tällaista oikeaa työtä, eikä se lopulta vaadi puurtamista. Vain huomaamista. Olennaisen oivaltamista. Ihmisen ääriviivojen ymmärtämistä ja niiden kunnioittamista.

Viestistä riippuu, paljonko yleisöä kullekin sanomalle tarvitaan. Aina ei tarvita laumoittain kuulijoita, vaikka aikaamme leimaakin seuraajamäärien laskeminen. Joskus riittää, kun sinua on kuulemassa yksi. Kuulluksi tulemisen ja ymmärryksen syntymisen hetki on aina hiukan taianomainen. Parhaimmillaan ikimuistoinen.

Vaikuttavan viestinnän keinovalikoima ei ole kaukana taiteesta. Hyvä kokemus, kaunis hetki ja oivallus puhdistavat ja elähdyttävät. Auttavat jaksamaan omalla polulla eteenpäin.