Tavoitetta kerrakseen – kuinka paljon on sopivasti?
Olen toiminut koko työelämäni yrittäjänä tai osakkaana. Innostun mielelläni uusista asioista, ihmisistä, oppimisesta, asiakkaiden auttamisesta ja kehittämisestä. Saavutan asioita elämässäni intohimon ja energian tuomalla määrätietoisuudella.
Tällä hetkellä yhteiskuntaamme lävistää jatkuva tavoitekeskeisyys. Tavoitteita uralle, tavoitteita terveydelle, tavoitteita opiskelusta, tavoitteita palautumiseen, tavoitteita liikuntaan, tavoitteita perhesuhteille, tavoitteita kesälomalle… Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Varsinkin kun pysähtyy kuuntelemaan ympärillä käytävää keskustelua ja mediasta valuvaa narratiivia.
Mutta mitäs sitten, kun jatkuva tavoitteiden perässä juokseminen onkin haitallista ihmisen hyvinvoinnille? Me uuvumme, ja kun ihminen uupuu, myöskään yritysten ja yhteiskunnan tavoitteet eivät toteudu sen enempää kuin henkilökohtaisetkaan tavoitteet.
Haluaisin elää maailmassa, jossa mennään reipasta kävelyvauhtia eteenpäin, mutta jossa on myös tilaa pysähtymiselle ja pohdinnalle. En ole täällä tekemässä juoksuennätystä, enkä varsinkaan juokse maratonia. Elämäni polku taittuu ihan tavallisella reippaalla kävelyllä.
Keskinkertaisia tässä kuitenkin ollaan
Älkää ymmärtäkö väärin. Tavoitteet ja suunnitelmat ovat lähtökohtaisesti hyvä asia. Tavoitteita pitää yrityksessä olla ja niiden saavuttamiseen pitää miettiä keinoja. Töissä johdetaan ihmisiä tavoitteiden kautta, jotta jokaisella olisi selkeät ja konkreettiset odotukset.
Muuttuvassa maailmassa ja sekavassa työelämässä kaipaa itse kukin maalitaulua, joka on kaikille osapuolille selkeä.
Mutta vähän väliä pysähdyn pohtimaan, puhunko itse johtajana tarpeeksi numeerisista tavoitteista, vai pitäisikö niistä puhua enemmän – vai syyllistynkö puhumaan liikaa?
Haluan asettaa ihmisten tavoitteet työhön niin, että ne sallivat myös keveyttä, taukoja ja epäonnistumisia. Ihan tavallisen ihmisen kokoista työskentelyä siis. Me olemme kuitenkin keskimäärin aika keskinkertaisia ihmisiä. Eikö perushyvä suoritus ole itse asiassa juuri sopiva tavoite?
Huippu-urheilija epäonnistuu useammin kuin onnistuu
Huippu-urheilijan elämä on pelkkää tavoitetta ja sitä kohti työskentelyä. Huippu-urheilijoita käytetään usein myös inspiraation lähteinä yritysmaailmassa: kas näin sinäkin onnistut, jos vaan painat tarpeeksi hommia.
Todellisuudessa ei huippu-urheilijakaan onnistu joka päivä. Hänen kuntohuippunsa on vain muutaman kerran vuodessa. Näihin harvoihin huippusuorituksiin tähdätään päivittäisen kehittävän palautetteen avulla, ja pitämällä levosta erinomaisen hyvää huolta.
Ja silti huippu-urheilija epäonnistuu useammin kuin onnistuu, ainakin mitaleilla mitattuna.
Miksi me muut sitten odotamme, että tavallisen ihmisen tavallisessa elämässä työnteon tulisi olla alati jatkuva huippusuoritus?
Tätä viestinnän sävyä haluan vahvasti muuttaa koko yhteiskunnassamme. Haluan asettaa tavoitteet realistisiksi ja motivoiviksi, käydä niistä keskustelua ja alentaa niitä silloin, kun pitää palautua tai levätä.
Annetaan tilaa tavalliselle elämälle
Tavoitteiden ei pitäisi hallita elämän osa-aluetta aina päiväkodista työpaikoille ja mediasta harrastuksiin. Esillä tuntuu olevan hurmoksellinen narratiivi jatkuvasta itsensä ylittämisestä. Jos vain supersuorituksiin päässeet ihmiset ovat yhteyskunnassamme korkealle arvostettuja, mitä se tekee meistä muista? Kukaan ei ole oikeasti jatkuvasti paras versio itsestään. Se on vaan tavalliselle ihmiselle mahdotonta.
Toivoisin, että tavoitekeskustelut jäisivät lähinnä työelämään ja yritysten sisäisiksi hommiksi. Toivon myös, että numerot ohjaavat tekemistä, mutta ennen kaikkea, että inhimillisyys ohjaa numeroita.
Johanna Vuorto-Honkala
EMU Growth Partners
Business Unit Director, CFO
Johannan ominta osaamista on yritysten ja yrittäjien auttaminen talouden eri kiemuroissa. Hän valmentaa ja sparraa, sekä kassavirran riittävyyden takaamiseksi että vaurastumisen mahdollistamisessa. Johanna sanoittaa talouden termistöä käytännön esimerkkien kautta siten, että yrittäjät ne ymmärtävät. Hän tykkää sparrata myös kokemuksistaan ihmisten johtamisessa ja kertoa omista onnistumisista ja epäonnistumisista, jos sillä tavoin muut voivat välttää samoja virheitä. Johanna haluaa ja tavoittelee inhimillistä, tavalliselle ihmiselle sopivaa työelämää ja tavoitteita.
Lisää vaikuttajalta Johanna Vuorto-Honkala
Lisää kategoriasta Työhyvinvointi
