Tarjoan joululahjaksi paremmat eväät onnistua uudenvuodenlupauksessasi

Moni meistä suunnittelee juuri nyt ankarasti ryhtiliikettä, joka on tarkoitus aloittaa heti vuoden vaihtuessa. Lähes yhtä moni, joka on jo aiemmin yrittänyt elämäntapamuutosta, on siinä myös epäonnistunut. Kyseessä on voinut olla painonpudotus, kuntosaliharrastuksen aloittaminen, parisuhteen korjaaminen, työtapojen muutos, päihteiden käytön vähentäminen tai jokin muu haluttu, pysyvä muutos elämässä.

Tilastot osoittavat vääjäämättä, että onnistuneet ja kestävät muutokset ovat harvinaisia.
Tärkein syy siihen miksi kyseiset muutokset useimmiten epäonnistustuvat, on niiden huono suunnittelu.

Tarjoankin teille kaikille muutoksesta haaveileville joululahjaksi paremmat eväät siinä onnistumiseen.

Miksi?

Muutoksen suunnittelu alkaa kysymyksellä miksi. Miksi haluat muuttaa elämäntapojasi? Eli mikä on niin merkityksellinen ja tärkeä asia elämässä, että uusi elämäntapa auttaa elämään sen mukaisesti? Pelkkä tavoite vie harvoin maaliin, ellei siihen liity syvällisempää syytä, henkilökohtaista merkitystä. Esimerkiksi kun pelkkä laihduttaminen ei tunnu enää tärkeälle, pitää muistuttaa mitä ulkonäköä tai pizzahimoa suurempaa sillä tavoittelee. Tätä kutsutaan syvämotivaatioksi.

Oma syvämotivaationi on “olla energinen ja läsnä oleva isä, aviomies ja ihminen.” Se saa minut laittamaan lenkkarit jalkaan silloinkin kun ei lenkkeily oikein huvita.

Mitä?

Seuraavaksi asetetaan tavoite, haluttu elämäntapamuutos, vaikkapa juuri sinun uudenvuodenlupauksesi. Tavoite vastaa kysymyksen mitä.

Kun sen yhdistää syvämotivaatioon, tavoite muuttuu riittävän tärkeäksi asiaksi. Siksi se kannattelee silloinkin, kun tekisi mieli antaa periksi. Tavoitteen pitää olla realistinen. Kannattaa valita mieluummin helppo kuin järisyttävän vaativa tavoite, sillä kun onnistuu, kokee pystyvänsä, ja alkaa luottaa siihen, että elämäntapamuutokset eivät olekaan niin vaikeita asioita.

Miten?

Kun tavoitteen liittää myös päivittäisiin tapoihin, ne voivat muuttua ajan kuluessa rutiineiksi. Aivan kuten vaikkapa jokailtainen hampaidenpesu, joka rutiiniksi muututtuaan ei vaadi ponnisteluja, ja siksi onnistuminen on paljon todennäköisempää. Päivittäiset tavat vastaavat kysymykseen miten.

Tavat ratkaisevat, onnistuuko tavoitteen saavuttamaan. Päivittäisten tapojen täytyy olla niin tarkkoja ja ehdollistettuja, ettei tarvitse epäröidä, miten missäkin tilanteessa tulisi toimia. Tässä toimii malli ”kun… silloin”,’ eli niin kutsuttu triggeröintimalli. Esimerkiksi painoaan pudottavalle se voisi kuulua näin:
Kun syön lounasbuffetissa, silloin minä otan vain yhden lautasen, jonka täytän puoliksi kasviksilla.

Jokaisen uuden tavan pitää olla jokin jatkuvasti eteen tuleva, aina samanlaisena toistuva tilanne, joka pakottaa päättämään, toimiiko uuden tavan mukaisesti vai ei. Itselleni esimerkiksi kasvisten lisääminen ruokavaliooni on onnistunut, koska käyn syömässä lähes joka arkipäivä buffetlounaan eikä minulla ei enää ole vaihtoehtona ottaa ruokaa usealle lautaselle tai jättää kasviksia ottamatta.

Mistä?

Tavoitteet ja tavat toimivat aina yhdessä, mutta onnistumiseen tarvitaan myös mielemme, joka voi olla joskus hieman konstikas. Siksi meidän pitää muokata sisäistä tarinaamme, jota kerromme itsellemme. Väsynyt tai muuten vain kriittinen mielemme sortuu usein soimaamaan itseämme. On kovin yleistä kuulla sisäisen äänen motkottavan “taas minä repsahdin”, “ei minulla ole tahdonvoimaa tähän” tai “tähän on aivan liian hankalaa järjestää aikaa”. Valitsemme kuitenkin itse, mitä itsellemme puhumme, joten on syytä vaihtaa sisältöä, jos aiempi tarina ei miellytä ja kannusta pysymään päätöksissä. Uusi tarina, jota päätämme kertoa itsellemme, antaa vastauksen kysymykseen mistä. Tarinasta saamme voimaa jatkaa silloinkin, kun ei huvita ja sisäinen ääni kehottaa antamaan periksi.

Jos kuulee sanovansa itselleen “repsahdin”, sen voi kuitata toteamalla itselleen “pidin vain pienen tauon uusista hyvistä tavoistani, en suinkaan lopettanut, ja nyt jatkan siitä mihin viimeksi jäin”.

Keneltä?

Viimeinen vaihe onnistuneessa elämäntapamuutoksessa on luoda sosiaalinen tuki muutokselle. Päinvastoin kuin yleensä tehdään, tavoitteelle pitää saada suuri kannustusjoukko.
Esimerkiksi moni painon pudottamista tavoittelevista jättää kertomatta tavoitteestaan muille, ettei sitten nolota, jos ei siinä onnistukaan,

Muutokset onnistuvat aina paremmin, kun niistä ei yritä selvitä yksin. Muiden ihmisten tuki luo lisävoimia jatkaa muutoksen tiellä. Mitä useampi ihminen tarjoaa tukeaan muutoksellesi, sitä useammalle koet myös olevasi tilivelvollinen. Se, että joku seuraa tekemisiäsi ja toivoo sinulle onnistumista, antaa potkua jatkaa tekemistä ja lisää onnistumisen mahdollisuuksia. Se vastaa kysymykseen keneltä. Itse kerron omista uusista tavoitteistani aina vähintään viidelle ihmiselle, jotta minun ei tarvitse yrittää selvitä vaikeista hetkistä yksin.

Kun pystyt vastaamaan kaikkiin viiteen kysymykseen, miksi, mitä, miten, mistä ja keneltä, ja olet kirjannut tai lausunut ääneen niihin liittyvät toimintamallit, onnistuminen on monta askelta lähempänä.

Ilman hyvää suunnitelmaa on vaikea onnistua, sillä jos ei tiedä mitä onnistuminen edellyttää, on se lähestulkoon mahdotonta.

Rentoa joulua ja onnistunutta uutta vuotta 2022!

Petteri Kilpinen

Aava Virta

liiketoimintajohtaja

Petterin suuri intohimo on ihmisen potentiaalin johtaminen, joko organisaation johtamisen tai itsensä johtamisen näkökulmasta. Hän yhdistää tuoreella tavalla yrityksen johtamisen, motivaation ja työssä jaksamisen sekä energisyyden. Erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat vuorovaikutustaidot ja kyky inspiroida ihmisiä. Petterillä on pitkä ja menestyksellinen ura toimitusjohtajana, ja sen lisäksi hän on valmentanut tuhansia yritysjohtaja ja esimiehiä sekä huippu-urheilijoita, Suomen mestareista olympiavoittajiin, niin Suomessa kuin maailmallakin.