Sisältömarkkinointia tekevät kaikki – mutta vain pieni osa tuloksellisesti

Katri Tanni

Yhdysvaltalainen markkinointiguru Seth Godin julistaa jo, ettei ole muuta markkinointia jäljellä kuin sisältömarkkinointi. Niin isosta ilmiöstä siinä on kyse. Oikeastaan voisikin sanoa, että kaikki yritykset sitä tekevät, mutta vahvoja tuloksia siitä saa vasta pieni osa. Miksi on näin? Alla kuvaan yleisimpiä havaitsemiani ajattelu- ja toimintatapoja jotka tuhoavat sisältömarkkinoinnin tuloksellisuuden.

Sisältömarkkinoinnista tehdään liian monimutkaista

Olen nähnyt todella monimutkaisia ja massiivisia sisältömarkkinoinnin suunnitelmia ja sen myötä julkaisukalentereita joilla pyritään toteuttamaan ”kaikki kanavat haltuun ” –ideologiaa. Jos julkaisutahti on liian kova, taso ei voi säilyä eikä mikään kohderyhmä halua kuulla samasta organisaatiosta sisältöä useita kertoja päivässä. Määrä ei edelleenkään korvaa laatua ja vastaanottajan mielikuvissa määrällisesti paljon sisältöä tekevä ei saavuta korkeita laatumielikuvapisteitä. Markkinoijan on vaikea myös itse nähdä tuloksia ja analysoida sitä, mikä todella toimii.

Sisältömarkkinointi on kanavalähtöistä

Älä hairahdu siihen, että miettisit sisältöjäsi kanavalähtöisesti. Kanavien ylläpitämiseksi sisältömarkkinointia on turha tehdä sillä silloin tulokset jäävät laihoiksi. Usein tulee vastaan se, että ”olemme kyllä jo kanavat miettineet, mutta kohderyhmiä emme.” Tällöin on selvää, että sisältömarkkinoinnin tavoitteet ovat hämärän peitossa jos on koettu tärkeämmäksi linjata ensin kanavat ja vasta sitten kohderyhmät.

Sisältömarkkinoinnissa ei ole mukana yrityksen muut funktiot

Sisältömarkkinointi on liima yrityksen sisällä jonka tarkoitus on tuoda asiakkaillenne arvokas tieto esiin. Se ei ole asia tai markkinoinnin osa-alue jota markkinointitiimi vain tekee. Tuottavassa ja tehokkaassa ja etenkin asiakkaalle arvokkaassa sisältömarkkinoinnissa on yrityksen osaaminen esillä. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinointitiimi fasilitoi yrityksen osaamisen esiin asiakkaita hyödyttävällä tavalla. Laita siis varoituskellot soimaan jos sisältömarkkinointi on teillä jonkin yksittäisen osaston kontrolloima / hoitama asia.

Sisältömarkkinointia tehdään automaatiotyökaluhankinnan vuoksi

Olen kokenut senkin, että ”nyt kun hankimme tehokkaan työkalun, pitäisi aloittaa myös sisältöjen tuottaminen saman tien”. Mitään väärää ei ole siinä, että sisältömarkkinointi aloitetaan samaan aikaan, mutta tämä tuo esiin sen sudenkuopan, että blogi + ladattava opas + soitto –tekeminen on aivan liian kapea näkemys toimivasta sisältömarkkinoinnista. Asiakkaille arvokas sisältömarkkinointi ei PELKÄSTÄÄN tarkoita sitä, että saadaan ns. liidi kiinni tai tuetaan asiakasta vain ostamisen aikana. Sisältömarkkinointi opettaa asiakkaita ostamaan ja nauttimaan hyvästä asiakaskokemuksesta koko asiakkuuden elinkaaren aikana! Muista, että myynnin aikaansaaminen ja ns. ostoikkunavaihe on vain yksi osa toimivaa sisältömarkkinointia.

Sisältömarkkinoinnilla ei ole liiketoimintaa tukevia tavoitteita

Useassa tapauksessa yrityksen johto ei tiedä tai ole millään tavalla mukana sisältömarkkinoinnin tekemisessä tai tietoinen sen tavoitteista. Sisältömarkkinoinnin tavoitteet ovat yhteneväisiä liiketoimintatavoitteisiin. Jos yrityksen strategiassa on linjattu, että liiketoiminta-alue tietyssä segmentissä tietyllä markkinalla on se, josta odotetaan vuoden kahden sisään rajua kasvua, tämän tiedon pitäisi johtaa sisältömarkkinoinnin painotuksia ja valintoja. Liian usein markkinoijat sanovat että emme tiedä strategiasta mitään. Vähän kuin ajaisi autolla silmälaput silmillä. Aika isolla todennäköisyydellä törmää kyllä johonkin esteeseen. Markkinoijan tulee hakea tavoitteet työlleen strategiasta. Muuten työtään ei voi tehdä.

Oletko sinä oikealla tiellä? Voisiko sisältömarkkinointia tehdä teillä entistä vaikuttavammalla tasolla?