Bonfire.fi

Senecasta somelomiin. Miten aika liittyy työnantajabrändiin, elämysten markkinointiin ja hallittuun somekäyttöön?

”Vain pieni osa elämästä on se, minkä elämme. Kaikki loppu on vain aikaa, ei elämää”.

Näin lausuu Seneca kirjassaan Elämän lyhyydestä, josta vastikään julkaistiin Juhana Torkin suomennos. Vaikka Senecan ajatukset ulottuvat vuosisatojen taakse, on puhe ajasta ja sen käytöstä tässä ärsykkeitä ja mahdollisuuksia pursuavassa maailmassa kaikkea muuta kuin pölyttynyttä museokamaa.

Seuraavassa kolme aikaresurssin ympärille kietoutuvaa ilmiötä:

1. Merkitykselliset 80 000 työtuntia

Cambridgen 80.000 Hours -projekti herättelee miettimään, millä tavoin oman uransa keston eli noin 80 000 tuntia kannattaisi käyttää. Mistä työn merkityksellisyys rakentuu ja mikä vaikutus omalla työllä on yhteiskunnan tai jopa ihmislajin tulevaisuuden kannalta? Projektissa avataan monia isoja kysymyksiä, kuten mitkä työt auttavat muita ihmisiä eniten ja mitkä ovat maapallon polttavimmat ongelmat.

Kun yhtälöön lisätään vielä muutokset, joita esim. tekoäly ja robotisaatio tuovat lähivuosina työpaikoille, on yrityksille jatkossa yhä kriittisempää avata omaa arvopohjaansa ja peilata sitä ympäristöön ja ajassa tapahtuviin muutoksiin. Muuten uhkana on hävitä peli paremmin aikaansa lukeville kilpailijoille ja houkuttelevinta työnantajaa tutkaaville osaajille.

Unelmatyön määrittelyssä ei enää jumiuduta palkkatasoon tai työviihtyvyyden perustekijöihin, vaan työn mielekkyyttä mitataan esim. arvioimalla sen suhdetta muuhun elämäntilanteeseen tai arvioimalla todennäköisyyttä saavuttaa työssä flow-kokemuksia. Lopulta kyse on siitä, miten itse kukin pyrkii käyttämään ison palan ei ainoastaan työ- vaan elämänsä tunneista.

2. Aika merkitsee laatua ja luksusta

Vastuullisuus, ekologisuus, jakamis- ja kiertotalous, konmaritus, muovittomuus, zero waste… Lista voimistuvista trendeistä kertoo selkeää viestiä: kuluttamisen negatiiviset vaikutukset ympäristöön ovat saaneet ihmiset kyllästymään tavarapaljouteen ja loputtoman materian haalimisen sijaan jahdataan mieluummin uusia kokemuksia ja elämyksiä.

Uusi St. George -hotelli puhuttelee kokemusnälkäisiä kuluttajia sloganistaan lähtien: Moments are more. Elämysmatkaajat eivät saavu hotelliin vain yösijan perässä, vaan parempaa asiakaskokemusta, ainutkertaisia hetkiä, yhdessäoloa ja kohtaamisia ruokitaan designin, taiteen, hyvinvointipalveluiden ja ruoka- ja juomaelämysten avulla.

Ajan arvostaminen näkyy kuluttajien valinnoissa myös siten, että tuotteeseen ja palveluun ollaan valmiita sijoittamaan enemmän, kun tiedetään, miten paljon aikaa ja vaivaa tuotteen valmistus on vaatinut tai miten paljon aikaa tuote tulee kestämään. Laatu, tuotteen alkuperä ja valmistustapa ovatkin valtteja, joita kannattaa hyödyntää tuotteiden markkinoinnissa ja brändäyksessä, esimerkiksi kestävään kehitykseen nojaavan vaatemerkki Patagonian tai kotimaisen huonekalubrändi Hakolan tapaan (pitkä perheyritystausta, kestävät materiaalivalinnat) tai vaikkapa elintarvikkeiden, kuten viinien tuotekuvauksissa, joissa laatumielikuvat yhdistetään käsityöläisyyteen: ”rypäleet on käsin poimittu Taylor’s Passin viinitarhalta Awatare-joen lähistöltä”.

3. Somelomia ja paitsi jäämisen ihanuutta

Somen ja mobiiliteknologian ensimetreillä uusia äppejä ladattiin kännyköihin kilpaa ja Facebookissa hengailtiin tuntikaupalla, kunnes vaaleanpunaiseen alkuhuumaan ilmestyi uusia värisävyjä. Alettiin puhua vihapuheesta, somekohuista, -kuplista, -riippuvuuksista, algoritmeistä, sovellusten tarkoituksellisesta koukuttavuudesta ja lopulta myös yksilötasolla siitä, miten paljon eri laitteilla ja somessa on fiksua ja terveellistä käyttää aikaa. Mitä istuminen ja laitteiden jatkuva tuijottaminen tekevät ihmisten hyvinvoinnille, oman maailmankuvan kuplaantumiselle, keskittymiskyvylle tai vaikkapa nuorten kokemille ulkonäköpaineille?

Yhä useampi kamppailee oman media- ja somekäyttönsä – ja tätä kautta tasapainoisen arjen ja mielekkään ajanhallinnan kanssa. Pelko jäädä ulkopuolelle, fear of missing out, FOMO on saanut rinnalleen JOMOn, joyn of missing out, paitsi jäämisen riemun. Somesta hengähdyshetkiä hakeville on  kehitetty Checkyn ja Momentin kaltaisia sovelluksia, jotka mittaavat somessa käytettyä aikaa tai estävät valittujen sovellusten käytön tietyksi ajaksi. On myös olemassa erilaisia meditaatio-äppejä, jotka auttavat tauottamaan hektistä arkea, vähentämään kiireen ja stressin tuntua ja hiljentämään päässä huutavia to do -listoja.

Edelleen ihmiset haluavat jakaa asioita, kuulua ryhmään ja seurata, mitä ympäristössä tapahtuu: jääkiekon MM-kisat, Euroviisut ja Kymmenen Uutiset keräävät edelleen eniten silmäpareja perinteisen TV:n ääreen ja tuhannet fanit seuraavat suosituimpien somevaikuttajien tekemisiä herkeämättä. Samanaikaisesti kuitenkin halutaan tehdä yksilöllisiä valintoja ja kokea uniikkeja elämyksiä, joita pääsee postaamaan ikiomaan Instagram-feediin tykkäysten toivossa.

Muiden ihmisten ajankäytön tai asioiden arvottamisen sijaan tärkeintä ajanhallinnassa mielestäni on se, että ajankäyttö on tasapainossa omien arvojen ja tavoitteiden kanssa. Yritysten ja työnantajien puolestaan kannattaa käyttää ajassa vaikuttavien ilmiöiden ja kuluttajien käyttäytymisen ymmärtämiseen hetki jos toinenkin.

Laura Ahonen

Laura Ahonen

FT, Markkinoinnin tekijä

Lisää vaikuttajalta Laura Ahonen


Lisää kategoriasta Myynti ja markkinointi