R.I.P Suomi? Elämme Suomen yhteistä finanssisektorin murhetta

Kirsi Larkiala

Handelsbanken ilmoitti eilen tylyn viestin: Suomesta ja Tanskasta vetäydytään pois.

Pääkonttorin näkövinkkelistä, päätös on ymmärrettävä. Suomen henkilökunnan ja suomalaisten asiakkaiden ja finanssisektorin kolleegoiden mielestä ei niinkään. Ainakaan kaikkien kolleegoiden.

Asia on monisyinen. Pankki on ollut Suomessa pienen ikuisuuden. Tällaista viestiä ei olisi pitänyt tulla. Mutta kun se nykymenolla tulee, kenelle tahansa. Finanssisektorin säätelyn tulva, legacy pankkijärjestelmien korvaaminen uusilla, ovat investointeja jotka ovat massiivisia.

Jokaisella Suomessa operoivalla pankilla, ne on edessä jollain muotoa. Isompana tai pienenpänä. Jotkut ovat aloittaneet projektin, joillakin aloitettu on kaatunut ja aloitellaan uutta, saadaan isoja korvauksia joilla nyt jopa retostellaan, mikä on kovin lyhytnäköistä, kuumeisesti mietitään, mitkä ovat ne teknologiat jotka kannattaa valita. Esim. 10 vuotta sitten valitut työkalut, ovat jo auttamattomasti vanhoja. Ja harva se viikko, kukin pankki vuorollaan, myös sellaiset jotka ovat myös jotain uudistuksia järjestelmiin tehneet, ovat ongelmissa ihan peruspankki busineksien kanssa, kuten korttimaksaminen ja tupla katevaraukset. Finanssivalvonnalla riittää työtä.

Mutta Hanska Suomi on painanut markkinaa niska limassa, henkilökunta on tehnyt hyvää työtä ja monet osa-alueet ovat olleet kannattavia pitkin matkaa. Hanska on myös ollut rakentamassa Suomea esim. monien syndikaatti- lainojen kautta yhdessä suurten yritysten ja muiden pankkien kanssa kimpassa. Ja paljon muuta.

Mutta peruspankkijärjestelmät pitää uusia. Onko se investointi joka kannattaa tehdä suhteessa tuottoihin mitä Suomesta on saatavissa? Mitkä ovat olleet ylimmälle johdolle tärkeitä mittareita/ KPI:ta? Kas, pitkän linjan ex- pankkiirina voin sanoa, että nepä vaihtelevat ja poukkoilevat riippuen kuka esimiehenä pääkonttorilla sattuu olemaan. Aina kun tulee uusi esimies ja se voi vaihtua jopa 6 kk välein, tulee juuri sen esimiehen twistillä olevat tavoitteet. Kuka pitää 50 vuoden saatikka edes 10 vuoden tai 5 vuoden säteellä isoa kuvaa kasassa, että se on järkevä ja ajaa nimenomaan meidän Suomen etua?

Ei kukaan. Esimiehet tulee ja menee. Alaisia laitetaan ulos kiihtyvällä tahdilla kustannusjahdissa ja useimmiten ne leikkaukset kohdistuvat vanhimpiin eli eniten seniori kompetenssia oleviin ja juniorit eli halvemmat jäävät jäljelle. Pankin eri maita kohdellaan usein hyvin eri tavoin. Suomi on aina ollut se takapajula ja suomalaista tarvitaan useimmiten vain silloin kun jotain uutta ratkaisua pitää pilotoida tai tehdään todella massiivisia muutos- strategioita, koska suomalainen osaa actionin, ei asioiden pyörittelyn ja jaarittelun.

Pohjoismaisissa pankeissa on myös mitä poliittisimpia pelejä ja kyse on valitettavan usein siitä, kuka parhaiten tällä kierroksella osaa lobata ja ottaa vähemmän allokaatiota kuluista. Koskaan ei banaaneja verrata banaaneihin vaan omenoita banaaneihin. Kenellä on kovin ääni ja parhain pokka.

Sitten, Suomen kentästä saatavat tuotot. Ne ovat jo viimeisen 25 vuoden aikana olleet mitä surkeimpia koko Euroopan mittakaavassa. Ja tähän on syypää aina eri asiakassegmentteihin vuoron perään tullut kilpailu jota ei perinteisesti ole tehty palvelun laadulla vaan hinnoilla, kun uusi tai vanha tulija hamuaa eli ostaa markkinaa. Myös me asiakkaat olemme tähän syypäitä. Kun hinnat esim. suurilla yritysasiakkailla ovat painuneet tiettyyn tasoon, on niitä mahdoton hilata ylös tai häviät joka kerta asiakkaan. Selittele sitten niitä huonoja asiakastuottoja pääkonttorin eli luottokomiteoille nimimerkillä sitä on tullut tehtyä niin kauan kuin vesi on virrannut Vantaanjoessa. Tai selittele miksi tälläkään kertaa, ei voitettu asiakasta.

Handelsbankenin lähtö Suomesta on mielestäni meidän jokaisen finanssisektorin kolleegan asia. Sen pitäisi olla sydämenasia. Meillä on yhdessä puolustettavana se, että finanssisektorin työpaikkoja riittää meille suomalaisille.

Asetelmat ovat jo olleet pitkään Suomelle huonot: kun joku globaali pankki tulee Pohjoismaihin, se Nordic pääkonttori automaattisesti avataan Tukholmaan. Ei siinä Helsinkiä ole mietitty. Mahdollisesti jos business etenee, avataan pieni Helsinki branch, mutta ne vasta tuuliajollisia työpaikkoja on valitettavan usein. Vuosikymmenten aikana on olleet syklit, että niitä avataan ja sitten suljetaan ja taas avataan ja suljetaan.

Heti Hanska uutisten jälkeisenä aamuna kilpailijat kilvan alkoivat somettaa ja tunkea mainoksia eetteriin ”Onko hommat Hanskassa, Hanska hukassa?” ” Hyvä Handelsbanken asias” tule meille, meillä asiat hoituvat pidemmällä tähtäimellä.

Mielestäni tämä on brutaalia ja aika moraalitonta. Kun jokainen mainostaja ja Hanskan asiakkaita kalasteleva pankki on itse kaikenlaisissa samoissa haasteissa pyörivä. On Suomen surkeinta asiakastyytyväisyyttä , on prakaavia peruspankkijärjestelmiä, on compliance haasteita saada asiat automatisoitumaan. Jokaisella on jonkin tasoinen mittava peruspankkijärjestelmien uusiminen pahasti kesken tai ei edes aloitettu ja ne ovat investointeja joiden mittakaava ei ole kaikille näköjään hahmottunut. Turha on siis kenenkään henkseleitä paukutella.

Mielestäni jokaisen finanssisektorin kolleegani pitäisi nöyrästi ottaa nyt hattu käteen ja katsoa peiliin ja tukea Hanskan kolleegoita. Se, että Hanskan kohtalo ei osu omalle kohdalle, voi olla vain ajan kysymys. Jokaisen pitäisi miettiä, miten parhaiten saadaan taattua finanssisektorin työpaikat jatkossakin Suomessa ja sitä kautta suomenkieliset finanssisektorin palvelut meille asiakkaille. Että ei tule Suomi R.I.P. hanskaan meillä kaikilla.

Artikkeli on kirjoitettu henkilökohtaisena mielipiteenä jo pitkään vallinneeseen finanssisektorin murrokseen, joka erityisesti koettelee ja on koetellut Suomea.