Bonfire.fi

Puhdasta elämää, geenitestejä ja virtuaalitodellisuutta – entistä erityisemmät kuluttajat

Kuluttajat 2018 - Terhi-Anna Wilska

Globaalin talouskasvun vallitessa kulutus on kääntynyt nousuun ja sen odotetaan saavuttavan korkeimmat luvut sitten vuoden 2011. Kulutuksen ohjautumiseen vaikuttavat kuitenkin monenlaiset uudet ostotavat ja kulutusasenteet. Mobiiliteknologian ja internetin rooli kuluttajakäyttäytymisen muovautumisessa on nyt myös entistä suurempi.

Globaalina elämäntyylitrendinä on nopeasti saanut jalansijaa hyveellisyyttä ja kohtuullisuutta korostava ”clean life” eli ”puhdas elämä”, johon liittyvät terveellinen syöminen ja juominen, kunnosta huolehtiminen sekä eettiset ja tiedostavat kulutusvalinnat. Puhtaaseen elämään liittyy myös ideologinen vaikuttaminen erityisesti sosiaalisessa mediassa (nk. hashtag aktivismi). Henkinen kasvu, perhekeskeisyys ja yhteisöllisyys ovat lisäksi tyypillisiä clean liferien arvoja.

Clean lifer –kuluttajia on eniten 20-29 –vuotiaiden keskuudessa. Nuoret clean liferit löytävät kulutusnautinnot aivan muista asioista kuin heitä edeltävät sukupolvet. Esimerkiksi nuorten raittius on lisääntynyt kaikissa länsimaissa. Nuorison suosimissa baareissa alkoholittomien juomien myynti on moninkertaistunut. Yökerhot ovat vaihtuneet kuntoklubien aamutreeneihin. Anniskelupaikkojen sijaan nuoriso viihtyy mehu- ja smoothie-baareissa, kahviloissa tai ihan vaan kotona.

Terveyteen kuluttaminen on ollut jo jonkin aikaa siirtymässä uudelle tasolle, nimittäin geeneihin. Maailmalla on jo satoja yrityksiä, jotka tarjoavat kotona tehtäviä DNA-testipaketteja. Globaalisti testaus on yleisintä Yhdysvalloissa, mutta on laajentunut nopeasti Eurooppaan ja Kaukoitään.

Suomessa sairausriskejä kartoittavia DNA-kotitestaus on vielä melko vähäistä, mutta omien esi-isien alkuperä on alkanut kiinnostaa suomalaisia. DNA-testeille on alkanut löytyä asiakkaita myös kuntoilijoiden keskuudessa. Testeissä luvataan tunnistaa geenejä, jotka vaikuttavat esimerkiksi lihasmassaan, kestävyyteen ja aineenvaihduntaan. Jotkut yritykset tarjoavat löydösten pohjalta henkilökohtausta kunto- ja ravinto-ohjausta. Lisäksi, koska ihon vanheneminen selittyy ainakin osittain geeneillä, kuluttajille tehdään DNA-pikatestejä (esimerkiksi Lontoon Selfridges –tavaratalossa) ja tulosten perusteella myydään personoituja kauneudenhoitotuotteita. Pääosa DNA-testeista myydään kuitenkin verkossa.

Kaikkeen kulutukseen levinnyt verkko-ostaminen on myös siirtymässä uuteen ulottuvuuteen. Tämä tapahtuu virtuaalisen ja laajennetun todellisuuden sovellusten avulla. Uusimpien älypuheliminen teknologia mahdollistaa jo laajennetun todellisuuden sovellusten käytön esimerkiksi vaatekaupassa. Joillain kansainvälisillä vaate- ja kosmetiikkaketjuilla, kuten Sephora:lla ja Urban Decay:lla on sovellukset, jotka tuovat kotiin virtuaalisen sovituskopin tai meikkistudion.

Suomalaisille tutuin ratkaisu lienee IKEA Place – sovellus, joka mahdollistaa 3D-näkymät IKEA:n huonekaluista asiakkaiden omissa huoneissa. Remontoidessa ei pian tarvitse enää jännittää seinien värin sopivuutta kotivalaistukseen, sillä remontti- ja väriliikkeiden sovellukset tuovat kaupan värivalikoimat suoraan asiakkaan seinille.

Kaikissa kuluttajatrendeissä läpileikkaavana piirteenä on kuluttajien halu tuntea, kehonsa, mielensä, kotinsa ja vaatteensa yksilöllisiksi ja uniikeiksi. Massamarkkinointiin turtuneet uudet kuluttajasukupolvet käyttävät teknologiaa taitavasti paitsi omien kulutusideologioidensa julki tuomiseen myös oman erityisyytensä korostamiseen.

Terhi-Anna Wilska

Terhi-Anna Wilska

Jyväskylän yliopisto

Sosiologian professori

Lisää vaikuttajalta Terhi-Anna Wilska


Lisää kategoriasta Teknologia