Bonfire.fi

Painavaa asiantuntijuutta vai kevyttä self-helpiä? – Bisneskirjallisuus laajenee ja rikkoo raameja

Bisneskirjallisuus on outo kirjallisuudenlaji. Vai onko se edes moinen? Onko bisneskirjallisuus vain yksi self-helpin alalajeista, vai kenties ennemmin painava asiantuntijan puheenvuoro? Voidaanko bisneskirjallisuus mieltää jopa kirjailijan edustaman liiketoiminnan sisältömarkkinoinniksi?

Sanalla bisneskirjallisuus on eittämättä ontto kaiku. Siitä huolimatta, liike-elämään keskittynyt ja sen kehittämiseen tähtäävä kirjallisuus ollut viime vuosina huimassa nousussa. Tuskin mikään muu tuo asiantuntijalle vastaavaa legitimiteettiä kuin oma julkaistu kirja. Jo painettu kirja itsessään on vankka kivijalka, mutta sen ympärille on mahdollista rakentaa myös muita oheistuotteita ja -palveluita, kuten podcasteja, videoita tai verkkokursseja. Parhaimmillaan ne syventävät kirjaa ja mahdollistavat syvemmän kokemuksen kirjoittajan käsittelevien teemojen osalta.

Ei tarvitse kelata montaa vuotta taaksepäin, jolloin bisneskirjojen julkaisu keskittyi ainoastaan parin niihin erikoistuneen kustantamon julkaisulistoille. Nyt bisneskirjallisuutta julkaisevat likipitäen kaikki kustantamot. Kauppakamarin johtamisen, myynnin, markkinoinnin ja viestinnän kirjojen tuottaja Taina Parviainen näkee kahden viime vuoden aikana riehuneen pandemian osasyynä laajenemiseen.

– Koronan myötä ihmisille tarjoutui enemmän vapaa-aikaa lukemiselle ja itsensä kehittämiselle. Koska tilaisuuksia ei voitu järjestää yhtä paljon kuin ennen, bisneskirjallisuuden lukemisesta muodostui antoisa tapa oppia uutta. E-kirjojen ja äänikirjojen myötä myös lukemisen tapa on monipuolistunut.

Parviainen uskoo ihmisten nauttivan bisneskirjojen lukemisesta, koska kirjoista tehdään entistä viihdyttävämpiä ja käytännönläheisempiä. Hyvällä tekstillä ja taitavasti rakennetulla visuaalisella ilmeellä lukukokemus voi parhaimmillaan olla antoisa matka lukijalle.

– Tällä hetkellä etenkin eettisiin arvoihin pohjautuva bisneskirjallisuus koetaan merkittävänä. Pehmeitä arvoja käsittelevien kirjojen sisällöissä painottuu itsensä johtaminen ja johtajan hyvinvointi. Myös käytännönläheisistä viestinnän kirjoista haetaan tukea arkipäivän haasteellisiin viestintä- ja neuvottelutilanteisiin, Parviainen kertoo.

Bisneskirja kirjoitetaan ihmiseltä ihmiselle

Bisneskirjallisuuden teemat keskittyvät pääosin liike- ja työelämän edistämiseen, vaikkakin monet teokset kurottavat myös psykologian, filosofian tai eri yhteiskuntatieteiden suuntaa.

Parhaassa tapauksessa bisneskirjan aihe on hyvinkin rajattu, mutta käsittelytapa luova. Näin toteutuu esimerkiksi Saana Rossin esikoisteoksessa Rekrytoija. HR-maailmaan sukeltava teos on sulava sekoitus tietokirjaa ja kaunokirjallista teosta. Rekrytoija oli ilmestyessään menestys ja kirja sai paljon ansaittua mediahuomiota. Rossin mukaan kirjan tyylilaji oli hänelle luonteva valinta. Tekstissä näkyi luontevasti hänen kaksi intohimon kohdetta, HR ja kirjallisuus.

– Rakastan tarinoita ja kaunista kieltä. En olisi koskaan voinut kirjoittaa niin sanottua perinteistä tietokirjaa rekrytoinnista. Se ei olisi ollut minun juttuni eikä minulla olisi riittänyt kiinnostusta sellaisen tekemiseen. Henkilökohtainen syy oli myös se, että haluan itse kehittyä kaunokirjailijana. Tämä oli eräänlainen ensi askel sitä kohden.

Rossi valottaa sitä, kuinka kirjan teemojen rajaaminen helpotti näkökulmien kirkastamista, kirjoittamista ja kokonaisuuden hallintaa. Kirjaa kirjoittaessa joutuu tekemään valtavan määrän valintoja. Kun teema on rajattu, on valintojen tekeminen huomattavasti helpompaa. Omakohtaisuuden hän koki tärkeänä, jopa vastuullisena lähestymiskulmana.

– Koska työnhakijat laittavat itsensä rekrytointitilanteessa alttiiksi omina itsenään, koin että minun oli tehtävä samoin kun yksi kirjan keskeisistä tarkoituksista oli rekrytoinnin demystifioiminen ja läpinäkyvyyden lisääminen, Rossi kertoo.

Minun tarinani sinulle luettavaksi

Juurikin omakohtaisuus on yksi eniten vahvistuneista trendeistä bisneskirjallisuuden saralla. Yhä useammat yritysjohtajat haluavat jakaa elettyä elämäänsä ja pukea sen tarinan muotoon. Perinteisten elämänkertojen rinnalle on tullut kirjoja, joissa puretaan kirjan kirjoittajan tai sen kohteen joku tietty elämän osa-alue. Malliesimerkiksi tästä on Aava Virta -hyvinvointiyksikön johtajan Petteri Kilpisen kirja Irtiotto, joka kertoo Kilpisen koko elämän kestäneestä intohimosta juoksemisesta, jonka kirja yhdistää osaksi muutostarinaa.

– Tarinan kertominen on vanhin toisilta oppimisen muoto. Miksei se toimisi nykyisessä tietoyhteiskunnassakin, Kilpinen toteaa.

Kilpinen korostaa Irtiotto-kirjan olevan tarina toivosta, uskosta ja siitä, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus toteuttaa mahdottomiltakin tuntuvia unelmia. Hän uskoo tällaiseen tarinaan soveltuvan henkilökohtainen pohdiskelu ja myös riittämättömyyden tunteiden käsittely, jota voi kertoa vain omakohtaisesti.

– Tavallisen ihmisen vastoinkäymiset, omien syvempien tunteiden etsiminen ja vaikeuksien voittaminen ovat helposti samaistuttavia. Myös Itseironia toimii vain itsensä kohdalla. Besserwisserimäinen opettaminen herättää vastustusta, mutta kyky nauraa itselleen päinvastaisen halun ymmärtää.

Ryhmätyöllä optimaaliseen lopputulokseen

Tarkkaan rajattujen ja omakohtaisten bisneskirjojen vastapainoksi on myös laajoja kokonaisuuksia käsitteleviä teoksia, joissa kansien väliin on puristettu valtava määrä tietoa. Tämänkaltaisen akateemisen lähestymistavan kirjoissa on yleistä se, että kirjoittajia on useampia. Menestys syntyy asiakaskokemuksesta -kirjan takana on peräti viisi eri kirjoittajaa. Yksi kirjan kirjoittajista, Frankly Partnersin liiketoimintajohtaja Riikka Tanner kertoo, että viiden kirjan kirjoittajan tapauksessa yhteistyön ja suunnitelmallisuuden merkitys korostui.

– Vastuun jakaminen sekä kirjoitustyön, että kirjan markkinoinnin osalta meni todella luontevasti, vaikka emme juuri entuudestaan tunteneet toisiamme. Kukin kirjoittaja sai hyödyntää omia vahvuuksiaan ja omia kiinnostuksen kohteitaan, jolloin motivaatio ja sitoutuminen yhteiseen hankkeeseen syntyi itsestään. Alun ajatukset roolituksista kyllä muuttuivat projektin aikana, sillä sitä mukaa kun opimme toisistamme, opimme myös millaiset tehtävät parhaiten sopivat itse kullekin.

Tanner kertoo vuoden mittaisen projektin olleen kuin intensiivinen mentorointimatka, mutta ei vain yhden vaan neljän mentorin kanssa. Hän pitää kokemusta uniikkina mahdollisuutena haastaa omaa ajatteluaan oman alansa ammattilaisten kanssa.

– Jokainen meistä joutui varmasti vuorollaan antamaan periksi joidenkin yksityiskohtien kanssa, mutta pääsääntöisesti ajatuksemme olivat jopa häkellyttävän hyvin linjassa. Kirjan rikkaus syntyi nimenomaan viiden yksilön mukanaan tuomasta perspektiivistä ja kokemuksesta, sekä meidän lisäksemme näkemyksellisestä joukosta yrityksiä ja asiakaskokemuksen ammattilaisia.

Bisneskirjoja ei ainoastaan lueta, niitä myös kuunnellaan

Äänikirjojen merkitys on kasvanut huimasti. Storytelin kustannuspäällikkö Aleksi Pöyry kertoo, että Suomessa äänikirjojen kulutuksesta valtaosa tulee kaunokirjallisuudesta, erityisesti dekkareista. Sen sijaan talous- ja liike-elämän kirjojen kulutus on vielä suhteellisen pientä. Mielenkiintoista on, että englanninkielisten kirjojen sisällä bisneskirjojen kulutus on neljä kertaa suurempaa kuin suomenkielisten kirjojen joukossa. Pöyry näkee tämän puhtaasti saatavuutena.

– Suomeksi bisneskirjoja onkin vielä suhteellisen vähän saatavilla, ja englanninkielisten kirjojen suosiosta voisi päätellä, että suomenkielisille bisneskirjoille on vielä paljon potentiaalia äänikirjapuolella. Uskoisin myös, että näiden kirjojen kohderyhmälle digitaaliseen formaattiin siirtyminen on luontevaa. Ääni- ja e-kirjojen helppo saavutettavuus esimerkiksi Storytelin kuukausimaksullisessa palvelussa tarjoaa kasvupotentiaalia bisneskirjojen kulutukselle, Pöyry kertoo.

Äänikirjojen konseptit laajenevat vauhdilla. Jo nyt on mahdollisuus kuunnella äänikirjoja, joiden rakenne ja toteutus poikkeavat perinteisen painetun kirjan normalisoimasta mallista. Erilaiset audiotarinankerronnan muodot lisääntyvät vauhdilla. Esimerkiksi Laura Arffmannin kirjoittama elämänkerronnallinen teos Lotta Hintsa: Elämäni vuoret (TrueStory) hyödyntää rakennetta, jossa perinteinen äänikirjakerronta yhdistyy päiväkirjamaisiin nauhoituksiin, joita Lotta Hintsa teki kesällä 2021 kiipeilymatkallaan Pakistanissa. Emmi-Liia Sjöholmin Virtahevot (Kosmos) puolestaan koostuu äänikirjana kahden taitavan näyttelijän Pihla Viitalan ja Samuli Niittymäen keskinäisetä dialogista.

Pöyry näkee äänibisneskirjallisuuden osalta herkullisia mahdollisuuksia.

– Yksi mahdollisuus on viedä äänibisneskirjoja enemmän audiodokumenttien suuntaan, niin että yhdistettäisiin perinteisempää äänikirjakerrontaa esimerkiksi arkistomateriaaliin hyödyntämiseen, haastatteluihin ja kokonaisvaltaisten äänimaisemien luomiseen, Pöyry pohtii.

Teksti: Harri-Pekka Pietikäinen

Bonfire

Lisää vaikuttajalta Bonfire


Lisää kategoriasta Bisneskirjallisuus