Onnellisten nillittäjien heimo
YK:n onnellisuusraportin mukaan, me suomalaiset olemme maailman onnellisin nillittäjien heimo. YLE:n toimittajakin meni tänään juttua julkaistessaan huomauttamaan, että raportin mittaustapa suosii pohjoismaita epäreilulla tavalla, koska täällä elämän perustat ovat kunnossa.
Suomalaiselle olisi aivan kammottava tilanne, että joku sanoisi kaiken olevan hyvin. Suoranainen katastrofi olisi, jos alkaisimme luulla, että olemme oikeasti onnellinen ja meistä vielä tulisi sen lisäksi onnellisia. Siksi meitä huijataan vuodesta toiseen, että esimerkiksi työelämämme ja yrittämisen edellytykset ovat huonot, järjestelmä suorastaan rikki. On suorastaan ivallista suhtatumista YK:n puolelta, että tämän keskustelun keskelle annetaan vinoutuneita raportteja siitä, kuinka me olisimme maaiman onnellisin kansa.
Meidän kansamme on melkein maailman koulutetuinta. Työpaikoillamme ei kuole ihmisiä lainkaan samassa mittakaavassa, kuin jossakin kehitysmaassa. Ihmisiä kohdellaan verrattaen tasapuolisesti ja suurmmalla osalla meistä on vapaus valita ammattinsa. Me suomalaiset emme aina sisäistä sitä, että hyvät rakenteet ovat onnellisuuden perusta
Meillä on hyvät rakenteet, mutta seuraavalle tasolle nousuun tarvitaan rohkeutta
Olen vuosien varrella tutustunut lukuisaan määrään erilaisia tutkimuksia. Muutamat ovat jääneet enemmän mieleen kuin toiset. Esimerkiksi se Grant Thorntonin tutkimus, jossa todettiin, että kasvavissa talouksissa johtajat pitävät luovuutta paljon tärkeämpänä johtajan ominaisuutena kuin eurooppalaiset.
Luovuus. Herranjestas!
Luovuushan tarkoittaa sitä, että ihmiset tekevät mitä sattuu. Tai ainakin niin me luulemme. Muistan kun juttelin kerran Risto Siilasmaan kanssa ja hän kuvasi Steve Jobsin bisnesluovuutta. Kaupunkilegendan mukaan Jobs oli sanonut insinööreille, että hän haluaa tietyn kokoisen ja näköisen laitteen, jossa on Jobsin tarkkaan ilmoittamat minimiominaisuudet. Sen jälkeen insinöörit tekivät normaalia insinöörityötä ja suunnittelivat komponentit, jotka sopivat pienen laitteen sisään. Siitä syntyi iPhone.
Työelämän ja miksei yhteiskuntammekin seuraava onnellisuuden loikka tehdään siinä, että otetaan luovuus mukaan työhön. Työtäkin voidaan kehittää kuten iPhonea. Asetetaan vain tavoite ja sitten pistetään ihmiset miettimään, miten sinne päästään. Sitä ennen meidän vain pitää ymmärtää, kuinka kovaa osaamista luovuus vaatii ja millaiset työolosuhteet sen syntymiseen tarvitaan. Se ei ole ihan yksinkertainen nakki.
Suomi nousee vielä Kolumbian tasolle, jos mitataan ihmisten henkilökohtaista onnellisuutta, kun meillä vaan annetaan lupa olla yhtä luovia omassa elämässämme, kuin sielläkin.
Pasi Sillanpää
Kuudes Aisti Oy
Strategisti
Strategiatyön ja markkinoinnin ammattilainen Pasi Sillanpää tuntee erottuvien strategioiden ja markkinointikonseptien lainalaisuudet. Hän tuntee strategiatyötä tiedon jalostamisesta ja päätöksenteon kautta toimeenpanoon. Pasi sekä auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä ja johtamaan muutosta että puhuu ja kirjoittaa aktiivisesti aiheen ympäriltä.
Lisää vaikuttajalta Pasi Sillanpää
Lisää kategoriasta Kestävä kehitys
