Niina Ratsula yrityskulttuurista: “Uskomukset tulevat selkärangasta ja vaikuttavat käyttäytymiseemme.”

Bonfire

Perjantaina 4. joulukuuta julkistettiin Bonfire-vaikuttaja Niina Ratsulan väitöskirja Interplay between technical and social control: Internal control and SOX compliance at Nokia. Sen käsittelemät teemat ja huomiot tuntuvat tällä hetkellä päivänpolttavilta, ei pelkästään yrityskulttuurin osalta vaan myös yleisemmin yhteiskunnassa.

Yrityskulttuurista riittää paljon puhetta, mutta sosiaalisen kontrollin merkityksen tunnistaminen tuo keskusteluun lisää syvyyttä. Tässä piilee Ratsulan väitöstutkimuksen ydin. Ratsula määrittelee sosiaalisen kontrollin yrityskulttuurin osaksi, jota yrityksen kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa. Esihenkilöiden tekemillä valinnoilla on silti kaikista suurin merkitys. Sillä, mitä he painottavat puheissaan, miten heidän tekonsa ovat linjassa puheen kanssa ja miten he tukevat organisaatiotaan.

– Monen yrityksen kotisivuilta löytyy kirjattuna yrityksen arvot. Jos niitä vertaa yrityksen sisäiseen kulttuuriin ja siihen mitä ihmiset yrityksen sisällä pitävät oikeasti tärkeänä, voi joskus huomata ristiriidan.

Uskomukset kumpuavat selkärangasta

Ratsula näkee, että organisaation johdon tulee formaalien ohjauskäytäntöjen lisäksi kiinnittää huomiota myös organisaatiokulttuurissa piileviin uskomuksiin. Siihen, mitä ja miten yrityksen ihmiset itsensä näkevät, sekä kollektiivina että yksittäisinä työntekijöinä. Tässä on ennen kaikkea kyse johtamisesta.

– Johto saattaa olla välinpitämätön ja esimerkiksi painottaa tuloksen saamista. Tämä vaikuttaa työntekijöiden kokemuksiin ja sitä kautta myös yrityksen sisäiseen kulttuuriin. Yksittäisen ihmisen voi olla on haastavaa kokea vaikuttavansa yrityskulttuuriin, jos johdon viestimien arvojen alla toimiminen tuntuu vaikealta.

On siis eri asia tarkastella niin sanottuja formaaleja ohjauskäytäntöjä ja yrityskulttuuria erillään toisistaan. Formaalit ohjauskäytännöt koostuvat ohjeista, säännöistä, tietoteknisistä kontrolleista ja muista toimenpiteistä, jotka yleensä ovat todennettavissa esimerkiksi dokumentaation tai järjestelmäasetusten muodossa. Näiden käytäntöjen jalkauttamisessa on oleellista yrityskulttuuriin pohjautuva sosiaalinen kontrolli, jonka avulla organisaation jäsenet omaksuvat tiettyjä arvoja, normeja ja ajatuksia siitä, mikä on tärkeää ja tavoittelemisen arvoista.

– Meillä kaikilla on erilaisia käsityksiä siitä mitä on oikein toimiminen. Yksittäiset tilanteet ovat harvoin mustavalkoisia. Ihmisten uskomukset ovat silti todella tärkeitä. Kun liikutaan harmaalla alueella, uskomukset tulevat selkärangasta ja vaikuttavat käyttäytymiseemme.

Sosiaalisen kontrollin johtaminen

Ratsulan mukaan huomionarvoista on, että ihmiset eivät käyttäydy lainkaan niin rationaalisesti kuin usein on tapana ajatella. Sellaisella yrityskulttuurilla, jossa ihmiset jakavat yhteisen uskomuksen oikein toimimisen tärkeydestä, voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, kuinka hyvin organisaatiossa onnistutaan viime kädessä toimimaan sääntöjen ja yhteiskunnan odotusten mukaan.

– Jokaisessa organisaatiossa on oma kulttuurinsa, jota tulee johtaa systemaattisesti ja samalla ymmärtää sosiaalisen kontrollin vaikutus ihmisiin. Jos näin ei tee, ollaan tuuliajolla.

Teksti: Harri-Pekka Pietikäinen

Kuva: Niko Sieppi