Nelipäiväinen työviikko herättää keskustelua – luovassa työssä lineaarinen työajan mittaaminen ja suorittaminen ei aina vie parhaaseen lopputulokseen
Neljäpäiväinen viikko voi olla yksi keino parantaa suorituskykyä
Neljäpäiväinen työviikko on ollut otsikoissa ympäri maailman ja monet yritykset miettivät parhaillaan miten ja miksi implementoida nelipäiväinen konsepti yritysten arkeen. Kysyin chat gpt:ltä millainen potentiaali neljäpäiväisessä työviikossa on. Ensimmäinen ja selkeä vastaus oli “productivity” eli “tuotteliaisuus”. Tulokset neljäpäiväisestä työviikosta ja tuottavammasta sekä luovemmasta työntekijästä ovat varmasti totta. Kaikki kulminoituu yksilön suorituskykyyn. Yhden vapaan päivän työviikosta voisi hyvin käyttää palautumiseen tai luovaan toimintaan. Parempia tuloksia tulee loogisestikin ajateltuna silloin kun työntekijät voivat hyvin. Olisiko neljäpäiväinen työviikko toimiva siksi, että se saisi työelämässä tähtäämään tuotteliaisuuteen ylittämättä sovittua työaikaa?
Luovassa työssä lineaarisesti etenevän aikakäsityksen voi unohtaa
Kun olin nuori, en tunnistanut omia rajojani kuten tänä päivänä. Loin itselleni todella kovia tavoitteita ja vaatimuksia. Olisin voinut harjoittaa enemmän laiskuutta. Opiskeluaikoina annoin intohimoni viedä mennessään ja vietin suurimman vapaa-aikani harrastajateatterin parissa. Opiskeluiden ja harrastukseni jälkeen jäävän ajan käytin tuntitöissä kirjakaupan kassalla. En olisi jaksanut olla kirjakaupassa töissä enkä opiskella ellei minulla olisi ollut teatteriharrastustani työn rinnalla. Opin kahdenlaista työskentelyä: prosessimaista ja lineearisen aikakäsityksen alla kulkevaa työn tekemistä. Lineaarinen aikakäsitys on teollistumisen ajan ilmiö ja sopii monenlaiseen suorittavaan työhön. Suorittava työ kirjakaupassa vaati paikalla oloni, mutta työn suorittamiseen en tarvinnut henkistä sitoutumista. Teatteriesityksen valmistaminen taas vaati prosessimaisen työskentelyn omaksumisen sitoutumisen harjoituksiin ja esityksiin pidemmällä aikavälillä. Ajan käsitys katosi usein uppoutuessa yhdessä tekemiseen.
Luovasta laiskuudesta on hyötyä
Oman parhaan luovan potentiaalinsa ja suorituskyvyn rajat löytää vain kokeilemalla. Viimeisin työelämän pidempi jakso oli kolmipäiväisen työviikon yhdistäminen kirjan kirjoittamiseen. Kirjoitin kirjaa luovuudesta kaksi päivää viikossa. Luova työ, kirjan kirjoittaminen oli tuskallinen prosessi, mutta sen avulla löysin lisää keinoja johtaa luovuuttani, olihan teemana luovuus. Haastattelin myös luovan alan tekijöitä ja kysyin miten lisätä luovuutta arkeen. Jokainen haastateltavani koki, että tärkeintä on löytää aikaa ja tilaa luovalle työskentelylle.
Vaatiiko sinun työsi luovuutta? Miten voisit johtaa omaa luovuuttasi paremmin?
Tässä muutama vinkki kokeiluun:
-Varaa kalenteristasi aikaa luovuudelle: kirjoittamiselle, lukemiselle, soittamiselle tai piirtämiselle.
-Laiskottele ainakin yksi tunti. Älä suorita mitään.
-Etsi inspiraation lähteitä uteliaasti kirjoista, taiteesta, ihmisistä tai luonnosta.
Kuuntele lisää inspiraatiota ja tehtäviä luovempaan arkeen Luovuuskoulu-äänikirjastani!
Elsa Ervasti
Esiintymis- ja pitchausvalmentaja
Elsa Ervasti on esiintymis- ja pitchausvalmentaja, joka on valmentanut satoja suomalaisia start up- ja pk-yrittäjiä esiintymisessä ja pitchaamisessa. Elsa kirjoitti tietokirjan "Pitch! - innostavan tiivistämisen taito (Kustantamo S&S) yhdessä toimittaja Joonas Turusen kanssa. Optio valitsi teoksen vuoden 2020 Top 10 parhaan talouskirjan joukkoon. Kuva: Katriina Haikala
Lisää vaikuttajalta Elsa Ervasti
Lisää kategoriasta Tulevaisuus
