Millaisen työelämän milleniaalijohtajat rakentavat meille?
Juttelin vähän aikaa sitten Amazonin logistiikkaketjun Ranskaan rakentaneen Christian Bertén kanssa johtajuudesta. Hän kertoi, kuinka keskittyy nykyään auttamaan nuoria johtajia uusien haasteiden keskellä, ja miten yritykset voisivat hyötyä antamalla lisää vastuuta nuorille.
Nuorilla (tässä kohtaa), alle 40-vuotiailla on ainutlaatuinen näkemys ja osaaminen esimerkiksi digitalisaatioon ja sosiaaliseen mediaan liittyen, joka auttaa heitä hahmottamaan uuden ajan johtajuutta. Nuoret johtajat ovat eläneet koko ikänsä nopeasti muuttuvassa maailmassa, eikä se ole heille uutta – se on heille arkipäiväistä ja normaalia.
Tässä kirjoituksessa haluan avata ajatuksiani siitä, millaiseksi työelämä on kehittymässä kun entistä useampi milleniaali siirtyy johtotehtäviin.
Arvot korostuvat milleniaalijohtajien aikakaudella
Arvot uudistavat johtamista. Siinä missä aiemmin tuloksilla johtaminen oli itseisarvo, on se nykyään laadukkaan arvojohtamisen lopputulos.
Suomessa on pörssiyhtiöissä vasta vähän nuoria ja naisia hallituksissa. Halukkuudessa ei ole kuitenkaan suuria eroja (näin voimme kertoa kehittämämme palvelun tuloksilla). Christian Bertén kanssa käymäni keskustelun jälkeen olen entistä vakuuttuneempi, että hallitusten pitäisi kehittyä 2020-luvulle. Maailma tarvitsee milleniaalijohtajia ja esimerkiksi hallitusten osana he edustaisivat yrityksissä tulevaisuutta. Ja sitä kohti me olemme menossa.
Uskon tämän vauhdittavan siirtymistä arvopohjaiseen johtamiseen. Se on vastapainona tehokkuuden maksimoinnille. Lähes 200 toimitusjohtajaa Yhdysvalloissa allekirjoitti Business Roundtablen vetoomuksen, jonka mukaan yritysten pitää hyödyttää kaikkia sidosryhmiä: perinteisten osakkeenomistajien lisäksi myös työntekijöitä, yhteisöjä, joissa yritys toimii ja tuottajia.
Kohti inhmillisempää liiketoimintaa
Etenemme kohti arvopohjaista maailmaa, jossa merkitys (purpose) ohjaa toimintaamme. Business Roundtablen vetoomus on esimerkki toimesta, jossa johtajat sitoutuvat toimimaan tasa-arvoisemman ja kestävämmän maailman puolesta huomioimalla ympäristön ja sosiaalisen eriarvoisuuden tasaamisen paremmin. On äärimmäisen tärkeää, että markkinoiden isot toimijat tekevät osuutensa, mutta mielestäni vastuu paremman huomisen rakentamisen kuuluu meille kaikille.
Olen mieltynyt humane tech -ajatteluun, jossa teknologiaa rakennetaan palvelemaan ihmisten tarpeita, eikä hyödyntämään ihmisyyden heikkouksia. Humane tech -ajattelu on kohdannut kuitenkin sen ongelman, että usein jäädään keskustelemaan vain teknologiasta. Haluan olla itse kehittämässä sekä humane business sekä humane design -ajattelua, jossa humane tech -ajatus näkyy ja toimii koko organisaation läpi.
Jokaisen tulee voida johtaa itseään
Milleniaalien johtamassa maailmassa myös itse työ muuttuu. Etätyö on muuttanut jo tapaamme työskennellä ja se on ollut myös osoitus siitä, että me pystymme muutokseen. Tarvitsemme resilienssiä jatkossakin, vaikka olosuhteet eivät aivan yhtä pakottavia olisikaan kuin kuluneen vuoden aikana.
Olen työskennellyt pitkään startupien parissa, ja pidän niiden muutosnopeudesta: jos huomataan, että jokin asia ei toimi, voidaan suuntaa vaihtaa nopeastikin, ja toisaalta kun jokin asia toimii, voidaan sitä skaalata nopeasti. Jotta muuttuvassa ympäristössä voidaan toimia tehokkaasti, tarvitaan työhön yrittäjämäistä otetta, missä vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä.
Side hustlaukset arkipäiväistyvät – myös niitä tulee johtaa
Kun itsensä johtaminen korostuu esimerkiksi etätöiden yleistyessä, mahdollistuu myös muunlaisia kehityskaaria. Uskon, että myös side hustlet tulevat yleistymään jatkossa. Näillä tarkoitetaan sivutoimisia projekteja, jotka tulevat oman päätyön (tai opiskelun) rinnalle. Oma yrittäjänpolkuni alkoi side hustlesta, ja olenkin pyrkinyt pitämään sellaisia mukanani aina tilanteiden mahdollistaessa sen.
Uskon, että side hustleista tulee myös sosiaalisesti hyväksyttävämpiä. Milleniaalit ovat hyvin avoimia monelle työnantajalle työskentelyn suhteen, ja esimerkiksi PwC:n tutkimuksessa tämän nähdään olevan arkea suurimmalle osalle jo muutaman vuoden päästä. Side hustlen edut ovat myös kiistattomia: niissä oppii jatkuvasti uutta, ne tuovat taloudellista tasapainoa ja oma osaaminen kehittyy. Voit kokeilla erilaisia juttuja pienelläkin vaivalla, ja lopulta ehkä tehdä siitä seuraavan kokopäivätyösi. Jos ylipäätään enää haluat sellaisen.
Helene Auramo
Prönö Ltd
Toimitusjohtaja
Helene Auramo on rohkea, oma-aloitteinen ja luova yrittäjä. Hän on 38-vuotias kahden lapsen äiti, yrittäjä ja toimitusjohtaja. Helene on perustanut useita yrityksiä: Slush, Zipipopin, joka oli Suomen ensimmäinen sosiaalisen median toimisto, Suomen ensimmäisen blogiportaali Indiedaysin ja Prönön (www.prono.fi). Helene tunnetaan työstään toimitusjohtajana, johtoryhmän jäsenenä sekä pörssiyrityksen hallituksen jäsenenä. Hänen asiakkainaan ovat olleet niin isot pörssiyritykset, kuin myös pienet startupit.
Lisää vaikuttajalta Helene Auramo
Lisää kategoriasta Tulevaisuus
