Mikä on tehokkain tapa kehittää johtamista?
Mistä pitää aloittaa, jos firmaa halutaan laittaa kuntoon? Se on se iänikuinen kysymys, johon toistaiseksi paras vastaus on: riippuu tilanteesta, resursseista, aikataulusta ja osaamisesta. Ei ole yhtä ainutta tapaa edetä.
Yleisin tapa laittaa asioita kuntoon, on tehdä korjaavia toimenpiteitä
Korjaaminen on sitä, että hiotaan prosesseja, valmennetaan osaamista, luodaan uutta tai karsitaan vanhaa. Korjaaminen kohdistuu yleensä selkeästi rajattuun alueeseen, esimerkiksi myyntiin, asiakaspalveluun tai tuotantoon. Tällä tavalla valmista saadaan joskus hyvinkin nopeasti. Nopein ison yrityksen organisaatiomuutos, jonka tiedän, tehtiin yhdessä päivässä.
Korjaamalla kehittämisessä on kuitenkin puutteensa. Se ei korjaa sitä, jos strategia on väärä, toiminnan perusajatus vinossa, erottuvaa kilpailuetua ei ole löydetty tai johtamiskulttuuri on pielessä. Siitä samasta syystä, korjaamalla kehittämisen tulokset vaihtelevat todella suuresti. Jos vaikkapa johtamiskulttuuri on huono, parempi prosessi voidaan myös tuhota päivässä.
Heikkouksistaan huolimatta, korjaavien toimenpiteiden tekeminen on erinomainen valinta useimpiin tilanteisiin. Sen avulla saadaan käynnistettyä asioita tehokkaasti.
Strateginen kehittäminen lähtee asioiden syy-seuraus suhteiden ymmärtämisestä
Strateginen kehittäminen lähtee pitkän ajan tavoitteista. On tärkeämpää miettiä, mitä tapahtuu ylihuomenna kuin huomenna. Jokainen kehittämistoimenpide valitaan sen mukaan, mikä yrityksen kokonaisuuden kannalta on tärkeintä ja se toteutetaan niin, että yrityksen pitkän ajan strateginen tavoite saa siitä suurimman hyödyn.
Strateginen kehittäminen on huomattavasti monimutkaisempaa kuin korjaavien toimenpiteiden tekeminen. Esimerkiksi niinkin yksinkertainen asia kuin myyntivalmennus, pitää miettiä perusteellisesti. Onko yrityksen pitkän aikavälin tavoite myydä edelleen samalla tavalla, mutta paremmin, vai muutetaanko myynnin roolia lähiaikoina? Voi olla, että on fiksumpaa valmentaa asioita, joista on todellinen hyöty vasta vähän myöhemmin kuin asioita, joita voidaan ottaa käyttöön jo tänään.
Strateginen kehittäminen vaatii myös yritysjohdolta selkeää näkemystä siitä, mihin suuntaan yritystä halutaan viedä. Strategian ei tarvitse olla täysin kiteytetty, mutta tahtotilan on oltava selkeä. Tässä kohdassa on hyvä korostaa, että strateginen kehittäminen ei ole strategian miettimistä, vaan strategian mukaisen toiminnan kehittämistä niin, että strategiasta saadaan mahdollisimman paljon hyötyä mahdollisimman nopeasti.
Näiden lisäksi strategisen kehittämisen vahvuus on siinä, että resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
Kulttuurin kehittäminen on vaativin ja palkitsevin tapa kehittää
Vanhoihin yrityksiin on kehittynyt oma toimintakulttuuri, joka ohjaa vahvasti minkä tahansa lopputulosta. Kaikille on varmaan tuttu tähän liittyvä lausahdus; kulttuuri syö strategian aamupalaksi.
Tuohon lausahdukseen sisältyy pieni väärinkäsitys. Kulttuuri voi syödä huonosti laaditun strategian aamupalaksi, mutta hyvin mietitty strategia kulttuurin muuttamiseksi, syö hitaasti vahvankin kulttuurin. Hyvin harkituilla toimenpiteillä ihmiset saadaan ajattelemaan ja toimimaan uudella tavalla.
Kulttuurin muuttaminen on yhdistelmä korjaamista, strategista kehittämistä ja koko organisaation ajattelutavan uudistamista. Kulttuurin kehittäminen saattaa parhaimmillaan johtaa siihen, että ihmisten resursseja käytetään viisaammin. Asiat myös tapahtuvat nopeammin ja päätökset ovat harkitumpia. Ja mikä parasta, yrityksen kilpailuetu syntyy sellaisista sisäisistä asioista, joita ei voi sellaisenaan kopioida.
Uskon, että kulttuurin kehittäminen tulee yleistymään kehittämistapana. Sen ainoat tosiasialliset esteet ovat malttamattomuus ja turvallisuuden hakeminen. Haluammeko päästä helpolla ja tehdä 1-6 kk kestävän ja täsmällisen kehitysprojektin, vai 6-24 kk kestävän, ihmisten ajattelutapaa perusteellisesti uudistavan ja yllätyksiä luovan pitkäjänteisen täyskäännöksen?
Kulttuurin muuttaminen on hyvin vaativaa, mutta ah – niin palkitsevaa sekä konsultille että asiakkaalle.
Kehitystapa valitaan usein sen mukaan, mihin johdon energia riittää
Tässä vielä listattuna eri kehitystapojen hyvät ja huonot puolet:
KORJAAVA
Tehdään esimerkiksi parempi prosessi tai korjataan toiminnasta häiritseviä ongelmia.
Hyvää: nopea ja täsmällinen
Huonoa: hyöty voi jäädä tilapäiseksi
STRATEGINEN
Mietitään, mitä halutaan saavuttaa pitkällä aikavälillä ja tehdään suunnitelman toimeenpanoon selkeät askelmerkit.
Hyvää: saa ihmiset toimimaan saman tavoitteen eteen, optimoi resurssien käytön
Huonoa: vaatii paljon valmistelua, seurantaa ja ohjausta
KULTTUURINEN
Rohkaistaan ihmisiä ajattelemaan omilla aivoilla, lisätään vuorovaikutusta ja kiinnitetään huomiota yhteistyöhön
Hyvää: tekee organisaatiosta älykkäämmän, vahvemman ja joustavamman
Huonoa: hidas prosessi, jonka läpivienti vaatii paljon energiaa
Suurin osa kehitysprojekteista keskittyy ensimmäiseen vaihtoehtoon. Harvalla yrityksellä tai sen johtajalla on energiaa tai halua kehittää kulttuuria systemaattisesti. Johtamisen näkökulmasta parasta on siitä huolimatta tavoitella kulttuurista muutosta, koska siinä henkilöstölle annetaan enemmän vastuuta kehittämisestä. Se puolestaan lopulta nopeuttaa muutosten läpivientiä ja parantaa niiden laatua.
Pasi Sillanpää
Kuudes Aisti Oy
Strategisti
Strategiatyön ja markkinoinnin ammattilainen Pasi Sillanpää tuntee erottuvien strategioiden ja markkinointikonseptien lainalaisuudet. Hän tuntee strategiatyötä tiedon jalostamisesta ja päätöksenteon kautta toimeenpanoon. Pasi sekä auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä ja johtamaan muutosta että puhuu ja kirjoittaa aktiivisesti aiheen ympäriltä.
Lisää vaikuttajalta Pasi Sillanpää
Lisää kategoriasta Johtaminen
