Bonfire.fi

Maksimoitu riski, minimoitu vahinko – 6 tekijää, minkälaiset yritykset pärjäävät nyt ja tulevaisuudessa

Pasi Sillanpaa

Kuulutko niihin, jotka haluavat tehdä kaiken mahdollisimman hyvin, jotta riskit saadaan minimoitua vai niihin, joiden motiivina on tehdä asiat hyvin, jotta voi maksimoida riskit?

Accenture teki hiljattain selvityksen siitä, minkälaiset yritykset pärjäävät muita paremmin nyt ja tulevaisuudessa. Heidän mukaansa erityisesti kuusi tekijää (mm. johtajien kyky ajatella isosti, taito analysoida laajoja tietomassoja laadukkaasti, ketteryys ja monipuolisten yhteistyöverkostojen rakentaminen) ovat erittäin tärkeitä.

Selvityksen mukaan vain 7 % yrityksistä ovat tarvittavilla osa-alueilla erinomaisia. Nämä yritykset onnistuivat jopa pandemian aikana saavuttamaan kolminkertaisen kannattavuuden ja kaksinkertaisen tehokkuuden verrokki yrityksiin nähden.

Tässä sama vielä yksinkertaisemmin: yritykset, jotka uskaltavat ottaa hyvin suunniteltuja riskejä ja toimia joustavasti, ovat voittajia.

Luulisi, että tämä olisi suomalaisten vahvuus. Ilman riittävän isoja tietomassoja ja sen laadukasta analysointia, voi luulo kuitenkin osoittautua vääräksi.

Hyvästä erinomaiseksi

EK:n viime vuonna julkistetussa digibarometrissä Suomi on toisena maailmassa, mitä tulee digitaalisuuden hyödyntämiseen. Tämä siis kun otetaan huomioon julkishallinto, yksityiset ihmiset ja yritykset. Piikkipaikkaa pitää Tanska ja kolmantena on USA. Mutta jos tutkimusta hieman purkaa, niin yritysten välisessä vertailussa suomalaiset ovat sijalla seitsemän. Ei mikään huono sijoitus, mutta…

Useampikin tutkimus on antanut viitteitä siitä, että kilpailuetua ei luoda olemalla hyviä, vaan olemalla erinomaisia. Hyvän ja erinomaisen saavuttamissa tuloksissa on eroa kuin kävelijän ja spandex pyöräilijän etenemisnopeudessa. Voisin julmasti todeta, että Suomi ei siis luo yritysmaailmassa merkittävää kilpailuetua digitalisaation avulla. Tämä on erityisen kivulias haaste myös siksi, koska meillä on nämä pitkät etäisyydet ja tämä pieni markkina-alue.

Entäpä se johtaminen, josta aina puhutaan. Se, josta niin moni konsultti saa leipänsä?

Valtioneuvosto julkisti, oman väitteensä mukaan ensimmäisen, laaja-alaisen suomalaista johtamista selvittäneen tutkimuksen vuonna 2018. Sen mukaan suomalaisen johtajan vahvuudet ovat vahva asiaosaaminen, yhteinen arvopohja ja johtajien maanläheisyys. Heikkouksina nähdään puolestaan avoimemman keskustelukulttuurin luominen, ihmisläheisempi innostaminen ja suurempi kunnianhimon taso.

Bang däng zädäm bum!

Kuinka monta kertaa on tullut sanottua, että jutelkaa keskenänne, koska se luo yhteenkuuluvuutta, parantaa tiedonkulkua, synnyttää ideoita, lisää innovoinnille tärkeää turvallisuutta ja kasvattaa innostunutta sitoutumista? Viimeksi mainitusta olen kirjoittanut blogitekstejä niin lukemattomia kertoja, että läheiseni syyttävät minua jankkaamisesta.

Kun maailman suurimpiin kuuluva konsulttifirma, Suomen elinkeinoelämän äänitorvi ja valtioneuvosto kertovat tällaista, olemme silti vähän niin kuin “ei nyt kuroteta liian korkealle, eikä tehdä itsestä numeroa, eikä varsinkaan tehdä liian nopeita ja suuria muutoksia” -fiiliksissä.

Onko ongelma siis luetun ymmärtämisessä?

Ajattele suuresti ja ylitä toteutettavissa olevat parannukset

Onko suomalaisen johtamisen suurin ongelma se, että johtajat eivät osaa lukea?

Manish Sharma toteaa: ”Ensinnäkin, ajattele suuresti ja ylitä toteutettavissa olevat parannukset. Yritysjohtajat, jotka aloittavat lopullisen tavoitteen mielessä ja harkitsevat rohkeita toimia, jotka se tarvitsisi digitaalisen muutoskuilun poistamiseksi.”

Paranna päätöksiä paremmalla ja monipuolisemmalla datalla. Näimme, että 45 prosenttia tulevaisuuden valmiista organisaatioista on verrattuna 6 prosenttiin muista organisaatioista.

Tärkeää on havaita myös mittakaavan automaatio, tekoäly ja integroidut ratkaisut johtavilla käytännöillä. Näemme, että 58% tulevaisuuden valmiista tekee tämän ja vain 6% kaikista muista. Edistä erikoistunutta, ketterää työvoimaa. Se on tarve ja lisääntyy tekniikalla. On selvää, että tämä erottaa kaikki nämä yritykset. Lopuksi on hyvä muistaa rakentaa ilmaisia ekosysteemisuhteita, jotka tuovat täydentävät taitojoukot ja monipuolisemmat tiedot yhteen.

Löysimme tämän kaikista tulevaisuuden organisaatioista, jotka tekevät näitä Accenturen selvityksessä ilmennyttä kuutta teemaa.

Pasi Sillanpaa

Pasi Sillanpää

Kuudes Aisti Oy

Strategisti

Strategiatyön ja markkinoinnin ammattilainen Pasi Sillanpää tuntee erottuvien strategioiden ja markkinointikonseptien lainalaisuudet. Hän tuntee strategiatyötä tiedon jalostamisesta ja päätöksenteon kautta toimeenpanoon. Pasi sekä auttaa yrityksiä tekemään parempia päätöksiä ja johtamaan muutosta että puhuu ja kirjoittaa aktiivisesti aiheen ympäriltä.

Lisää vaikuttajalta Pasi Sillanpää


Lisää kategoriasta Tulevaisuus