Bonfire.fi

Kun pandemian jälkipyykki alkaa, on jokaisen syytä katsoa peiliin – Korjausliike alkaa vahvistusharhan myöntämisestä

Kun Salminen katsoo pandemian hoitoa taaksepäin, hän näkee ongelmia eritoten siinä, ettei erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia muuhun kuin koronavirusepidemian hoitoon ole arvioitu riittävän hyvin.

THL:n Mika Salminen oli taannoin Hesarin lauaintaivieraana arvostelemassa tehtyjä koronapäätöksiä. Syyt tuntuivat vierivän STM:n harteille, jolla Salmisen mukaan on ollut liian iso valta koronapäätöksissä.

”Olemme pyytäneet kaikkiin rajoituksiin ja toimenpiteisiin aina Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen lausunnon vaikutusarvioineen. Näissä laitoksella olisi ollut mahdollisuus nostaa esiin perusteltuja näkökohtia eri väestöryhmien osalta”, vastaa Varhila vielä saman päivän aikana.

Olen iloinen siitä, että koronanhoidon jälkipyykki näyttää alkaneen. Tosin edellä mainitut kannanotot ovat vielä melko kesyjä. Ne ovat lähinnä yksittäisiä heittoja, joihin vastataan yksittäisillä heitoilla, ja se tehdään vastuuta pakoillen ja omaa osuutta virheistä väheksyen. Jälkipyykkiä ei pidä yhteiskunnan avautuessa painaa villaisella. Toivon hartaasti, että jokin maan johtavista medioista tekisi keväällä laajan reportaasin koronanhoidon eri vaiheista. Toivon myös yliopistojen tutkijoiden jo heränneen aiheeseen.

Kriisin eri vaiheet tulee ymmärtää kokonaisvaltaisesti

Koronan jälkipuinnissa tulee ottaa huomioon tehtyjen toimenpiteiden vaikutus yrityksiin, luottamukseen, terveyteen, mielenterveyteen, yleiseen hyvinvointiin ja kokemukseen elämän arvosta ja mielekkyydestä. Ja painottaa tehtyjen päätösten pitkäaikaisia vaikutuksia.

Meidän kaikkien osallisuus kriisin eri vaiheissa olisi hyvä ymmärtää. THL:llä on oma osallisuutensa pandemian hoidossa, STM:llä omansa, hallituksella tietenkin, mutta myös oppositiolla, mediasta puhumattakaan. Ja myös meillä tavallisilla kansalaisilla. Varsinkin meillä, jotka olemme jakaneet mielipiteitä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa. Tällaisen yllättävän uuden edessä mitään päätöksiä ei tehdä umpiossa. Silloin myös meidän somehuutelijoiden kannanotoilla on merkitystä, niin hyvässä kuin pahassa.

Olemme sortuneet vahvistusharhaan

Aivotutkija Katri Saarikivi määritteli juuri YLE:n kolumnissaan järkevyyden seuraavasti:

Järkevyys on kyky soveltaa loogista päättelykykyä siten, että voi toimia tilanteiden vaatimilla tavoilla, sekä tehdä tiedon avulla pitäviä päätelmiä siitä, mikä on totta.”

Hän jatkaa: ”jaettujen mielipiteiden kriittinen tarkastelu voidaan joissain porukoissa kokea uhaksi, jos se nakertaa joukkoa yhdessäpitävää rakennetta. Kun katoaa kyky tarkastella vastapuolen argumentteja järjellä, katoaa samalla kyky keskusteluun. Tutkimukset ehdottavat kansalaisten välisen kahtiajaon merkittävästi heikentävän ajattelun monimuotoisuutta yhteiskunnassa, ja siten koko kansakunnan selviytymiskykyä.”

Uskon, että me kaikki olemme jossain määrin sortuneet vahvistusharhaan näiden kahden vuoden aikana. Nyt meidän tulisi pysähtyä. Ei kirmata suoraan avautuneeseen maailmaan, unohtaen kaikki kahden vuoden aikana tehdyt päätökset. Sen sijaan ennemminkin miettiä, mitä olemme sanoneet kriisistä ja miksi.

Omasta puolestani, viiden lapsen vanhempana, voin sanoa ainakin sen, että pitkät koulujen etäopiskeluvaiheet ovat olleet minulle raskas ajatus ja siksi olen ollut taipuvainen jakamaan kaikkia sellaisia ”faktoja”, jotka ovat tukeneet koulujen pitämistä auki. Mutta jos olisin ollut lapseton ravintoloitsija – olisinko huutanut erityisen aktiivisesti koronapassien ja etäkoulujen perään, jotta toimentuloni olisi lyhyellä aikavälillä mahdollisimman hyvin turvattu?

Korjausliike lähtee peiliin katsomisesta

Tästä pandemiasta jää pysyviä negatiivisia seurauksia joihinkin väestöryhmiin ja tiettyihin tapoihin toimia. Olen varma siitä, että seuraava pandemia koittaa vielä minun elinikäni aikana. Miten varmistamme, että olemme silloin viisaampia kuin nyt?

Korjausliike lähtee peiliin katsomisesta ja vahvistusharhan tunnistamisesta. Mitä minä olen uskonut ja ollut uskomatta, koska juuri tämä tieto on palvellut minun ennakkokäsityksiäni parhaalla mahdollisella tavalla? Ja mitä olen jättänyt huomioimatta, koska en ole ollut riittävän avoin kuulemaan?

Kahtiajako heikentää yhteiskunnan selviytymiskykyä. Idiootiksi haukkuminen harvoin lisää kenenkään ymmärrystä. Ainoastaan myöntämällä omat vajavaisuutensa loogisessa ajattelussa, ainoastaan yrittämällä ymmärtää toista osapuolta ja vain pitämällä avointa keskustelua yllä, voimme yhdessä mennä eteenpäin.

Tarkoitus ei ole etsiä syyllisiä, vaan oppia virheistä. Se lähtee tunnistamalla ne ja myöntämällä ne. Se lähtee siitä, että uskallamme olla avoimia.

Pauli Waroma

Pauli Waroma

Aava

markkinointi- ja viestintäjohtaja

Lisää vaikuttajalta Pauli Waroma


Lisää kategoriasta Tulevaisuus