Kriisissä fokus tiivistyy – ihmisinä muutoksessa

Liisa Holma

Minulla on ollut onni ja suuri ilo jutella viime kuukausina usean suomalaisen yritysjohtajan kanssa. Lähes kaikissa keskusteluissa ollaan tavalla tai toisella tietenkin sivuttu koronapandemiaa, ja sen vaikutusta liiketoimintaan ja johtamiseen.

Pandemia on vaikuttanut kaikkien meidän elämään suuresti, ja tämä on tietenkin vaikuttanut kilpailumahdollisuuksiin toimialatasolla. Jotkin toimialat ovat kärsineet kun ihmisten elämä on siirtynyt enemmän kotiin ja sen ympäristöön – toiset liiketoiminnat kukoistavat samasta syystä. Tämän vuoksi on koronalla ollut hyvin moninaisia vaikutuksia itse bisneksen menestykseen.

Kuitenkin yksi viesti on tullut läpi yhtenäisenä lähes kaikista keskusteluista:

Kriisissä yrityksen toiminnan fokus on ollut helpompi löytää, ja siitä on ollut helpompaa päättää yhdessä johtoryhmän kanssa.

Johtoryhmillä on edessään epävarmempi markkina ja tulevaisuus kuin ehkä koskaan viimeisten 20 vuoden aikana. Ja siitä huolimatta johtajista tuntuu, että ryhmät ovat yksimielisempiä kuin aiemmin. Mistä tämä voi johtua?

Keskustelujen perusteella tunnistin tähän 4 syytä, jotka oikeastaan kaikki liittyvät enemmän ihmisiin kuin itse kriisiin:

Johtoryhmästä tuli tiimi
Yhteinen haaste linjaa tekemisen
Asiakas on tullut keskiöön
Niukkuus terävöittää fokusta

Johtoryhmästä tuli tiimi

Kun kriisi keväällä iski, ja markkinat muuttuivat hetkessä, muuttivat monen yrityksen johtoryhmät omaa toimintakulttuuriaan. Lähes jokaisessa yrityksessä johto on jutellut viimeisten kuukausien aikana huomattavasti useammin ja tiiviimmin kuin normaalitilanteessa. Kokouksia on pidetty joissain yrityksissä useita viikossa, joissain viikottain. Kuitenkin – johto on ollut tiimi – se on kerääntynyt yhteen ja keskittynyt yhteisen haasteen – kriisin – äärelle.

Kuten tiedämmme, kun asioita käsitellään ja kehitetään yhdessä, syntyy jaettu ymmärrys prioriteeteistä ja mahdollisuuksista. Kun päätös on aidosti yhdessä keskusteltu ja tehty, on sitä helpompi tukea silloinkin kun sen kanssa ei ole 100% samanmielinen.

Miten johtoryhmien tiimiytymistä olisi mahdollista tukea myös silloin, kun emme elä tällaisessa epävarmuudessa?

Yhteinen haaste linjaa tekemisen

Eräs johtaja totesi huomanneensa politiikan loistavan poissaolollaan, kun koko johdolla on yhteinen, jaettu haaste. Päätökset joista normaalitilanteessa saatettaisiin keskustella kuukausia tai vuosia syntyvät yksimielisesti päivissä ja viikoissa. Kun koko liiketoiminta on vaakalaudalla niin selkeästi nähtävän ulkoisen tekijän, kuin korona on ollut, takia ei politikoinnille jää aikaa.

Vanhana strategina minua kiinnostaa tässä lauseessa yhteinen haaste. Tokihan korona on ollut selkeämmin jaettu haaste, kuin liiketoiminnan muutokset yleensä. Mutta toisaalta, yrityksen johdolla pitäisi myös normaalitilanteessa olla yhteinen mielikuva liiketoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista.

Ehkä tässä näkyy käytännössä se, miten tärkeää on käydä keskustelu liiketoiminnan visiosta ja purposesta loppuun saakka ja kuunnella kaikkia mielipiteitä? On vaikeaa ja aikaavievää muodostaa yhteinen, jaettu näkemys. Mutta ehkä korona antaa meille mahdollisuuden nähdä miten toimimme silloin kun meillä sellainen on?

Asiakas on tullut keskiöön

Eräässä keskustelussa nousi esiin, että kaikki se tekeminen joka oli lähinnä asiakasta, oli helpointa hahmottaa jo kriisin alkuvaiheessa. Tiimit, joilla oli asiakkaaseen hyvä keskusteluyhteys voivat yhdessä tämän kanssa miettiä, miten toimintaa mukautetaan muuttuneeseen toimintaympäristöön. Ne tiimit, jotka toimivat kauempana asiakkaasta, tai jotka eivät toimineet samalla tavalla asiakkaan kanssa läheisesti oli mahdotonta ennustaa mitä tulee tapahtumaan.

Todella moni yritys on kokenut, että viimeisten kuukausien aikana asiakkaalle on voinut puhua rehellisemmin kuin aiemmin. On voitu luottaa siihen, että tässä tilanteessa asiakas ymmärtää että toimittajan toiminta takkuaa. Asiakkaan kanssa on mietitty vaihtoehtoja avoimemmin, kun molemmat osapuolet ovat olleet uuden edessä, ja sen on voinut avoimesti myöntää.

Lopputuloksena on saatu aikaan selkeästi yhteinen agenda, ja parempaa liiketoiminnan ennustettavuutta. Koska läpinäkyvyys luo luottamusta. Voisimmeko olla näin rehellisiä, läheisiä ja läpinäkyviä myös normaaliolosuhteissa?

Niukkuus terävöittää fokusta

Kun tulevaisuuteen liittyy niin paljon epävarmuutta kuin nyt, ei tunnu järkevältä aloittaa massiivisia hankkeita. Toisaalta, tässä tilanteessa on täytynyt toimia nopeasti, eikä aikaa pitkille suunnitteluprosesseille ole ollut. Kuitenkin muutokset, joita on pitänyt tehdä ovat olleet suuria. Yhdessä yössä siirryttiin täysin etätyöskentelyyn. Hyvin nopeasti pyrittiin saamaan kaikki tarjoamat saataville verkossa. Johtamisen piti siirtyä etäjohtamiseen. Tarvitut muutokset ovat olleet valtavia.

Ja kuin vahingossa suuntaa ja valintoja on etsitty enemmän kokeilujen ja mukautumisen kuin suunnitelmien kautta. Yritykset muuttivat tekemisen tapaa lennosta. Hetkessä kyhättiin kasaan jonkinainen kokeiltava versio, jolla pyrittiin vastaamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin. Kun rahaa on haluttu käyttää säästeliäästi, ja aikaakaan ei ole ollut hukattavaksi, ovat yritykset toimineet ketterästi.

Ja kuin vahingossa päätöksiä on voitu tehdä kokemusten ja oppien perusteella, eikä vain oletusten ja ennusteiden varassa. Todisteiden pohjalta keskustelua ja päätöksentekoa on helpompi rajata. Toisaalta paljon on saatu aikaa, kun osa ideoista voidaan karsia jo alkuvaiheen kokeilujen jälkeen. Mutta miksi kokeilujen tekeminen ei olisi mahdollista myös muulloin, ihan yhtä helposti? Miksi ne pelottavat meitä normaalitilanteessa?

Olemme hypänneet kerralla yhteiseen, jaettuun tuntemattomaan. Tämä yhteinen kokemus on myös lähentänyt meitä, ja ohjannut keskustelua. Osa muutoksesta on saanut yritykset toimimaan tehokkaammin ja päättäväisemmin. Voisimmeko pitää kiinni tästä muutoksesta myös kun tilanne tasaantuu, ja maailma alkaa taas tuntua meistä tutulta ja tavalliselta? Ihmisen ihmeellisyys on kyvyssä oppia ja käsitellä oppimaansa. Toivon, että voisimme kantaa jotain oppimaamme mukana myös, kun voimme taas hengähtää.

Liisa Holma

Un/known

CEO

Autan johtajia muovaamaan ja luomaan strategioita, jotka tarjoavat organisaatiolle selkeän ja innostavan suunnan. Ongelmanratkaisu on osaamiseni ydintä. Olen työskennellyt strategiarooleissa ja johtanut muutoshankkeita niin suurissa kuin pienissäkin yrityksissä. Minulla on myös kokemusta johtoryhmä- ja hallitustyöstä. Työssäni yhdistelen perinteisiä strategia- ja analyysityökaluja uuteen johtamisosaamiseen ja ihmiskeskeisiin työtapoihin. Näkemykseni mukaan onnistumiseen tarvitaan hyvän suunnitelman ja innostavan tavoitteen lisäksi yhteinen selkeys sekä toimiva kulttuuri. Kirjoitan kirjaa B2B-asiakaskokemuksesta yhdessä neljän muun alan asiantuntijan kanssa. Alma Talent julkaisee kirjan maaliskuussa 2021.