Emme palaudu nykyisessä arjessamme kuten ennen – kollegan tuki ja läsnäolo ovat täsmälääke
Pandemialla, kuten korona, on tutkitusti merkittäviä negatiivisia vaikutuksia sekä fyysiseen että mielen hyvinvointiimme. Vuonna 2020 tehdyistä tutkimuksista johtuen tiedämme miten korona on vaikuttanut ja vaikuttaa meidän jaksamiseen. Suomalaisten työntekijöiden hyvinvointia on tutkittu laajasti useissa hankkeissa jo ennen koronaa. Moni näistä hankkeista on jatkunut myös koronan saavuttua keskuuteemme. Tiedämme siis suhteellisen hyvin nämä vaikutukset. Vaikutukset niin Suomessa kuin maailmalla ovat yllättäen kaksijakoiset.
Koronan ensimmäinen aalto toi mukanaan paljon hyvää
Moni meistä siirtyi pakotetusti etätöihin tai -kouluun keväällä 2020. Alkuun tällä oli positiivisia vaikutuksia työntekijöiden hyvinvointiin. Tutkimusten mukaan nämä vaikutukset johtuivat ensisijaisesti lisääntyneestä vapaa-ajasta sekä unesta, kun työmatkoihin ei mennyt aikaa. Lisäksi oma ja perheen kanssa vietetty vapaa-aika lisääntyi. Työterveyslaitoksen “Miten Suomi voi?” -tutkimuksen mukaan työn imu lisääntyi keväällä 2020. Positiivisia vaikutuksia ei tietenkään ollut nähtävissä toimialoilla, joilla työttömyys kasvoi tai jotka joutuivat kärsimään rajoituksista.
Lisääntyneen vapaa-ajan ja unen lisäksi myös uuden oppiminen ja autonomia vaikuttivat positiivisesti. Uusi etätyöarki, uudet työvälineet ja käytännöt pakottivat meidät oppimaan uutta. Uusien taitojen opettelu ja positiiviset haasteet lisäävät työhyvinvointiamme. Myös kokemus asioihin ja päätöksiin vaikuttamisesta – autonomia – lisää työn imun kokemusta. Uudessa etätyöarjessa saimme suunnitella omaa arkeamme sekä myös osallistua päätöksiin.
Koronan vaikutukset alkoivat näkyä vuoden 2020 loppupuolella
Suomalaisten työikäisten hyvinvointia on tutkittu niin em. Työterveyslaitoksen kuin muidenkin tutkijoiden hankkeissa. Loppuvuodesta oli nähtävissä selkeä muutos huonompaan suuntaan työntekijöiden hyvinvoinnissa. Työuupumus sekä etätyöapatia lisääntyivät. Keväällä parantunut työn imu kääntyi myös laskuun. Negatiiviset uutiset ja koronan pitkittymisen tuoma toivottomuuden tunne paluusta vanhaan ja hyvään turvalliseen arkeen kuormittavat meitä henkisesti. Kuormitus lisää ahdistuneisuuden kokemusta.
Tällä hetkellä meillä on käsillä loputtomalta ja toivottomalta tuntuvat taistelu näkymätöntä vihollista vastaan. Työpaikoilla on myös uuvuttu ruutujen tuijottamiseen päättymättömissä teams ja zoom kokousteluissa. Lisäksi liikunnan rajoittaminen kuormittaa meitä myös henkisesti emmekä palaudu läheskään normaalisti. Murehdimme työpaikan asioiden lisäksi omaa, perheen ja ystävien terveystilannetta.
Koronan pitkittyminen on pahentanut yksinäisyyden kokemusta
Ahdistuneisuuden ja uupumuksen taustalla koronalla on vielä yksi äärimmäisen vakava seuraus. Yksinäisyyden kokemus lisääntyi merkittävästi loppuvuodesta. Erityisesti opiskelijat ja alle 35-vuotiaat kokevat koronan aiheuttamien rajoitusten ja etätyön lisänneen heidän yksinäisyyttään. Voit lukea tästä lisää em. ”Miten Suomi voi?” -tutkimuksesta tai yllä linkatusta Jaana-Piia Mäkiniemen blogista. Koronarajoitukset kadottivat heiltä elämäntilanteeseen normaalisti kuuluvat sosiaaliset kohtaamiset sekä illanvietot kavereiden tai kollegoiden kanssa.
Yksinäisyyden kokemus myös pahentaa stressiä ja ahdistuneisuutta. Tämä ikäryhmä on jo valmiiksi ollut yliedustettuna mielenterveyden syistä myönnetyissä työkyvyttömyyseläkkeissä sekä kamppaillut muutenkin jaksamisen ja mielenterveyden kanssa. Nyt korona uhkaa sysätä ison lumivyöryn yksinäisten ja ilman tukea olevien nuorten päälle. Toivottavasti saamme heidät yhdessä kaivettua ylös painavasta pimeydestä nyt tai viimeistään koronan helpottaessa.
Mikä on koronan aiheuttaman ahdistuksen taustalla?
Tilanteen kurjuuden kuvaamisen sijaan tavoitteeni oli käsitellä miten suojautua koronan vaikutuksilta. On myös hyvä muistaa, että vaikutukset tulevat voimistumaan viiveellä, minkä tiedämme aiemmista pandemioista. Alkuun taistelemme ”projektimoodissa”, mutta tilanteen pitkittyessä kuormitus pahenee ja seuraukset voimistuvat. Nyt kun vaikutukset on lyhyesti yllä kuvattuna, niin mitä meidän kannattaisi tehdä?
Koronan aiheuttamaa ahdistusta on tutkimuksissa selitetty esimerkiksi seuraavasti:
- Lisääntynyt työntekijöiden kokema yksinäisyys
- Negatiivinen ja kuormittava stressi
- Liiallinen tietokoneen ja puhelimen käyttö aiheuttaa teknostressiä
- Persoonallisuuspiirteet – erityisesti neuroottisuus – vaikuttavat ahdistuneisuuden kokemukseen
- Etätöiden aiheuttama sosiaalisen tuen väheneminen esihenkilöltä ja tiimiltä
Ilmainen ja kaikista tärkein keino suojautua koronan vaikutuksilta on kollegoiden ja esihenkilön tuki. Ja vapaa-ajalla ystävien ja perheenjäsenten tukeminen. Jokainen meistä voi olla läsnä ja tukena kollegalle. Lisäksi jokaisella työntekijällä pitää olla tiedossa mistä ja miten hän saa tukea sekä työtehtäviin että mahdollisiin mielenterveyden haasteisiin. Avun saamisen ja sen hakemisen kynnys tulee tehdä mahdollisimman matalaksi.
Miten voimme suojautua näiltä negatiivisilta vaikutuksilta?
Kysytään “Mitä sinulle kuuluu?” ja kuunnellaan vastaukset ja vastaamatta jääneet sanat aina kohdatessamme toisemme joko virtuaalisesti tai kasvotusten. Unohdetaan roolit ja kohdataan toisemme ihmisinä. On hyvä muistaa, että myös esihenkilö kaipaa tukea ja välittämistä. Jos virtuaalikahvit tai muut yhteiset etävietot eivät toimi teidän kulttuurissa, voitte sopia tiiviit päivittäiset tai viikoittaiset tiimipalaverit. Niissä voi keskittyä keskeneräisiin töihin sekä siihen tarvitseeko joku tukea tiimiltä omien tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä on yksinkertainen, mutta äärimmäisen tehokas keino lisätä sekä palautteen antamista että sosiaalista tukea työyhteisössä.
MItä sinulle kuuluu?
Etätyö ja korona ovat myös lisänneet työntekijöitä kuormittavia työn vaatimuksia. Iso osa meistä tekee töitä aamusta iltaan. Unohdamme tauot kun normaalit siirtymät puuttuvat arjestamme. Saatamme myös tehdä töitä ja viettää vapaa-aikaa samassa tilassa, jolloin henkinen irtaantuminen töistä on vaikeaa. Mikä on juuri sinulle sopiva tapa palautua? Yksi tykkää joogasta, toinen mindfulnessista, kolmas lukemisesta ja niin edelleen. Tärkeintä on tuntea itsensä ja rytmittää oma arki siten, että palautumista tapahtuu jo päivän aikana sekä töistä irroittautumisen rutiinit illalla ovat tehokkaat.
Jokainen etätyöläinen on varmasti saanut tarpeekseen zoom- tai teams-putkista. Tuijotamme kaikki päivät ja illat tietokoneen tai puhelimen ruutua. Laitteet ja niiden sininen valo kuormittavat aivojamme yllättävän paljon. Ilmiölle on tutkittu nimikin, teknostressi. Pohdi tai seuraa kuinka paljon tuijotat päivittäin ruutua. Me tarvitsemme liikettä, ulkoilua, luonnon palauttavaa vaikutusta sekä positiivisesti luovuutta ja palautumista tukevaa tylsyyttä päiviimme.Tuijotellaan siis tyhjyyteen ja mennään metsään työpäivän aikana ja myös sen jälkeen. Työyhteisössä voidaan sopia selkeät pelisäännöt onlinessa olemiselle sekä palaverien kestolle.
Yksi hyvä esimerkki on SOK:n tuore päätös rajoittaa palaveritunti pakotetusti 50 minuuttiin. Näin työyhteisö voi varmistaa, että palaverien väliin jää lyhyet tauot palautua ruutujen tuijottamisesta. Ja muistetaan sulkea myös älypuhelimet ajoissa illalla. Pandemiaan liittyvien uutisten lukeminen aiheuttaa myös ahdistuneisuutta. Sekin on syy jättää sosiaalinen media vähemmälle iltaisin.
Elämäniloa ja merkityksellisyyttä kriisin keskelle
Persoonallisuuspiirteemme vaikuttavat myös paljon koronan aiheuttaman ahdistuneisuuden kokemukseen. On siis tärkeää tuntea itsensä, jotta voi valita itselleen parhaat keinot ja ylipäätään ymmärtää oman persoonallisuuden vaikutuksen omiin tunteisiin. Jakamalla tietoa itsestämme omassa työyhteisössä ymmärrämme myös paremmin toistemme toimintaa sekä heidän kaipaamaa tukea.
Muistetaan myös, että työ on elämän pitkässä katsannossa vain yksi pienehkö osa meidän ihmisyyttä, persoonaa ja koko elämää. Usein työn merkityksen vähyyteen onnellisuuden lähteenä havahtuu kun itse tai joku perheenjäsen sairastuu. Tai kohtaamme jonkun muun kriisin. Toisinaan se saa kohtuuttoman suuren painoarvon, vaikka tärkeintä olisi löytää ne juuri minulle soveltuvat työtä tasapainottavat ja elämää rikastuttavat asiat. Yhdelle se on harrastus, toiselle lukeminen, kolmannelle perhe, neljännelle kumppani ja viidennelle vapaaehtoistyö. Olennaista on tuntea itsensä ja oman elämän merkitystä lisäävät asiat. Erityisesti näin poikkeusoloissa. Ne vahvistavat myös omaa jaksamista ja työssä menestymistä sitten tulevaisuuden uudessa normaalissa.
Muista iloita pienistä asioista ja voitoista!
Aiempien pandemioiden yhteydessä tehdyistä tutkimuksista tiedämme myös, että huumori ja pienistä asioista iloitseminen kehittää resilienssiä mielen hyvinvoinnin negatiivisille vaikutuksille. Iloitaan siis yhdessä kaikista pienistä onnistumisista tai hetkistä arjessa. Höystetään sitä kulttuuriin sopivalla (mustalla) huumorilla, niin meidän on mahdollista tulla koronakriisistä ulos vahvoina.
Teemu Jäntti
Emooter
Co-Founder, Biz Development
Ihmisten ja työyhteisöjen työhyvinvoinnista innostunut yrittäjä. Lisää työn imua ja merkityksellisyyttä työelämään.
Lisää vaikuttajalta Teemu Jäntti
Lisää kategoriasta Johtaminen
