Ujuni Ahmed & Elina Hirvonen: Tytöille jotka ajattelevat olevansa yksin
Harri-Pekka Pietikäinen: Moikka Henna! Luettiin kumpikin tahoillamme tuo Ujuni Ahmedin elämästä kertovan teos. Oli kyllä vetävästi kirjoitettu teos. Kirjassa liikuttiin sellaisessa maailmassa, joka on itselleni hyvin vieras. Tässä tapauksessa lukeminen avartaa väkisinkin sitä omaa kuplaa, jonka sisällä elää. Elämä on hyvin erilaista eri ihmisille. Mitä sulle jäi päällimmäisenä mieleen?
Henna Lahtinen: Moi Harri-Pekka! Oli kyllä todella mielenkiintoinen lukukokemus. Voin hyvin samaistua tuohon, että oltiin hyvin erilaisessa maailmassa kuin missä vaikka itse on kasvanut. Jäi jotenkin aika monenlaisia fiiliksiä lukemisesta.
Harri-Pekka: Itseäni hätkähdytti se suoruus, jolla Ujuni käsitteli suomalaista somaliyhteisöä. Tai ehkä ennemmin sitä ahdasmielistä uskonnon harjoittamista, mikä ei tietystikään kata kaikkia. Tuntuu hurjalta, että tämän kaltaista varjoyhteiskuntaa on olemassa meillä Suomessakin. Ja että siitä kärsivät ennen kaikkea naiset ja tytöt. Uskotko, että tällaisilla ulostuloilla voi olla merkityksellisiä vaikutuksia? Ujunihan itsekin toteaa, että kyse on todella vaikea ja syvälle juurtunut haaste.
Henna: Joo jep! Oli aika pysäyttävää luettavaa. Uskon ja erityisesti toivon, että tällä on vaikutusta. Toki kuten Ujuni itsekin kirjassa moneen kertaan mainitsi, niin siihen tarvitsee myös muiden ihmisten ulostuloja sekä tukea myös heiltä, jotka eivät kuulu tällaiseen varjoyhteiskuntaan. Ujuni peräänkuulutti valkoisten feministien tuen perään. Se on tärkeää, sillä heidän toimintaa ei painosta useinkaan samankaltainen pelko.
Harri-Pekka: Totta. Elina Hirvonen ja Ujuni ovat kirjoittaneet kyllä vetävän teoksen. Kirja imaisee mukaansa ja viihdyttää, vai voiko tällaisesta teoksesta sellaista edes todeta? Varsinaisesta omaelämäkerrasta ei ole kyse, mutta elämän kuvaamisesta tietystä tulokulmasta käsin. Kirjan perimmäinen kohderyhmä on tytöt, jotka eivät usko saavansa omaa ääntänsä kuuluviin. Tämä näkyy tekstissä monin paikoin. Se ei silti heikennä lukukokemusta meiltä muilta. Löytäisitkö kirjasta jotain kritisoitavaa?
Henna Lahtinen: Apua, mä en kyllä keksi mitään kritisoitavaa. Mä tykkäsin tästä tosi paljon.
Harri-Pekka: Eipä sitä väkisin tarvitse keksiäkään. Tämän teoksen osalta sellaista on vaikea itsenikään keksiä. Kirjan tavoite on selkeä ja se saavuttaa sen osaltaan. Voin kuvitella, että Ujunin tarina rohkaisee osaltaan muuttamaan monen ihmisen elämän. Rohkeaa.
