Katleena Kortesuo: Journalismin kuolema
Mediakritiikki on herkkä laji. Sitä ei toden totta harrasteta turhan sankoin joukoin, paitsi sosiaalisen median keskustelupalstoilla. Tästä on tietoinen myös tietokirjailija Katleena Kortesuo, joka puhkuu jo kirjan alkumetreillä epävarmuutta kirjan julkaisemisesta. Suorana ja konstailemattomana kirjoittajana tunnetun Kortesuon epäilykset hätkähdyttävät myös lukijaa.
Ollaanko todella näin vaarallisella maaperällä?
Journalismin kuolema (Tammi 2022) on raflaavasti nimetty ja aiheensa puolesta kunnianhimoinen teos. Vaikka mediakritiikin suoltaminen sisältäpäin ei ole ongelmatonta, on Kortesuo ehdottomasti oikea henkilö tämänkaltaisen sisällön luomiseen. Hän omaa tarvittavan laajan näkökulman, mutta ei epäröi tuoda esiin myös omia henkilökohtaisia näkemyksiään. Jälkimmäinen takaa kirjan mielenkiinnon.
Mikäli lukija on lähtökohtaisesti perillä journalismin perus toimintamalleista, saattaa kirjan alkuosa puuduttaa. Kortesuo kirjoittaa paikoin kuten aiempaa kirjallisuutta aiheesta ei olisi olemassakaan. Tämän vuoksi vaatii hetkittäin kärsivällisyyttä kahlata alkusalaatti läpi, ennen pihviin pääsemistä.
Yksi Kortesuon kantavista prinsiipeistä on, että toimittajan tulisi olla ennemmin neutraali tiedonvälittäjä, kuin maailman parantamisesta haaveileva idealisti. Ajoittain hän kompastuu silti samaan myös itse. Kirjan kohua herättänyt lyhyt osio Sanna Marinin mediakuvasta on käsittelytavan osalta oudon suppea, joka hämmentää asiaan vähänkään enemmän perehtynyttä lukijaa.
Kortesuo tuntuu sohaisevan kirjallaan muurahaispesään, jota ei aiemmin ole juuri sorkittu. Ei ainakaan tällä tavoin. Monet hänen väitteensä ovat hyvin perusteltuja, jonka vuoksi median roolista ja journalismin kehityksen suunnasta toivoisikin käytävän avoimempaa ja laajempaa keskustelua. Kirjan vahvuus on sen rosoisuus ja omakohtaisuus. Kortesuo laittaa itsensä persoonana likoon, joka saattaa ärsyttää joitain lukijoita, mutta joka samalla tuo kirjaan rutkasti mielenkiintoa.
Räyhähengenksi Kortesuo ei rupea. Hän tähdentää haluavansa toimia ennemmin kirittäjänä laadulle ja luotettavuudella.
Journalismin kuolema on teos, jonka ympärillä olisi suotavaa nähdä paneeleita ja keskusteluohjelmia. Kortesuo on sanansa kirjoittanut, keskustelun soisi jatkuvan.
Teksi: Harri-Pekka Pietikäinen
