Bonfire.fi

Bisneskirjauutuuksissa tehdään päätöksiä, juostaan unelmia todeksi sekä hahmotetaan inhimillisempää strategiaa

Katja Boxberg & Samppa Vilkuna: Päätös – Näin syntyvät liike-elämän kovimmat ratkaisut (Teos):

Kattava ja laaja-alainen, haastatteluihin pohjautuva kirja johtamisesta ja päätösten tekemisestä. Boxberg ja Vilkuna ovat tehneet erinomaista jälkeä kiteyttäessään kuudentoista eri johtajan näkemykset päätöksenteon vaikeudesta, mutta myös etuoikeudesta ylipäätään tehdä niitä. Kirjassa ääneen pääsevät mm. Antti Herlin, Sanna Suvanto-Harshaae, Björn Wahlroos sekä Risto Siilasmaa.

Päätös-kirjan ehdoton vahvuus on sen hyvin jäsennelty rakenne. Vaikka toki eri luvut kiinnostavat ja resonoivat eri ihmisiä eri tavoin, ovat kaikki luvut kauttaaltaan helposti läpiluettavia. Haastateltavien tulokulmat aiheeseen ovat keskenään tarpeeksi erilaisia. Isossa kuvassa paistaa kuitenkin läpi sen korostaminen, että johtajan tehtävä on nimenomaan uskaltaa ja haluta tehdä päätöksiä.

Ehkä hieman yllättäenkin kirja nostaa haastavien päätösten eturintamaan uusien ihmisten rekrytoinnin. Useat kirjan sivuilla näkemyksiään jakavat päättäjät toteavat, että oikean ihmisen saaminen oikeaan tehtävään on päätös, joka menee useasti pieleen.

Päätös on tyylikkäästi paketoitu ja jäsennelty kirja, joka onnistuu aiheen rajatun tulokulman myötä lunastamaan paikkansa johtamiskirjallisuuden loputtomassa viidakossa.

Petteri Kilpinen: Irtiotto (Tuuma)

Kilpisen neljäs kirja vaikuttaa monilta osin hänen toistaiseksi henkilökohtaisimmalta teokselta. Eri ajanjaksoihin jakautuva kirja on päiväkirjamainen. Keski-ikäisen miehen nahanluonti menestyneestä johtajasta omien lapsuuden unelmien tavoittelijaksi on kuvattu sopivaa itseironiaa käyttäen.

Kirjan tarina “heräämisestä” on yksi elämänkertakirjallisuuden käytetyimpiä raameja. Varsinainen elämänkerta Irtiottoja ei silti ole, enintään jonkinlainen välitilinpäätös. Kirja upponee parhaiten juurikin samanlaisessa elämäntilanteessa oleville tai selllaisesta haaveileville. Ihmisille, jotka kaipaavat arkeensa uutta suuntaa, mutta hakevat vielä sitä ratkaisevaa rohkaisua.

Kilpisen ansioksi voidaan luetella tumman huumorin sävyttämä suoruus. Moniin irtonaisiin lauseisiin kiteytyy tarkkoja ja tunnistettavia totuuksia työelämästä. Havaitsemisen lisäksi Kilpinen uskaltaa olla jotain mieltä, joka lisää kirjan mielenkiintoa.

Harmin paikka, että Irtiotto on taitettu melko hutaisten. Sivut ovat pääsääntöisesti ahdettu täyteen tekstiä, jonka myötä Kilpisen paikoin hyvinkin lennokas ilmaisu ei pääse tarvittaviin oikeuksiin. Harkitummalla taitolla kirjasta olisi voinut saada vielä paremman. Tällaisenaankin se on erinomainen puheenvuoro sen puolesta, että omaa elämäänsä voi ja kannattaa viedä haluamaansa suuntaan, ja omien unelmien puolesta tehdä valintoja vielä aikuisiälläkin.

Mikko Hyppönen: Internet (WSOY)

Tässä teos, jonka parissa voisi antaa ajatusten muhia vaikka kuinka pitkään. Hyppönen tietää mistä kirjoittaa, jonka vuoksi kirjan lauseita haluaisi mutustella pitkään ja useaan otteeseen.

Hyppösen ansioksi luettakoon se, että hän kirjoittaa monimutkaiset kokonaisuudet ymmärrettäviksi. Kirja on kattava, ja paikoin lähes hukutaan asiantuntijuuden viidakkoon, mutta pysytään silti pinnalla. Uskoakseni Hyppösen kattava teos sopii niin yleistiedosta kiinnostuneille kuin myös jo syvemmin aihetta sivunneille lukijoille.

Vallitseva maailmantilanne tuo kirjaan vielä yhden ajankohtaisen tason lisää. Informaatiosodan aikakaudella tietoturvariskit on hyvä tunnistaa ja ymmärtää syvällisesti. Myös tulevaisuuden skenaarioita on hyvä miettiä.

Kaikesta tästä huolimatta Hyppönen lähestyy aihetta ennen kaikkea sitä kohtaan kokemastaan rakkaudesta käsin. Kuten kirjan viimeinen lause kiteyttää: “Minä rakastan internetiä. En malta odottaa, että näemme, mitä mullistuksia se tuo meille seuraavaksi.”

Markku Vierula: Löydä kilpailuetusi (Kauppakamari)

Heti alkuun täytyy mainita, että pidän yleisesti ottaen Kauppakamarin kirjojen taitosta. Ne ovat useimmiten hyvin jäsenneltyjä ja miellyttäviä lukea. Vierulan kirja kilpailuedun saavuttamisesta on hyvä esimerkki tästä.

Napakka mutta kattava teos lähestyy kilpailuetua markkinalähtöisestä ajattelusta käsin. Tällä se pyrkii peittoamaan vanhentuneen tuotelähtöisen ajattelun, vaikka joskaan nämä kaksi eivät sulje toisiaan pois. Vierulan painotus on silti selkeä.

Mitään viisasten kiveä Vierula ei tarjoa, joskaan ei edes pyri sellaiseen. Sen sijaan hän korostaa kirjassa asiakaskokemuksen merkitystä. Sitä, että pyrkimyksenä on löytää kunkin asiakkaan toiveisiin parhaiten soveltuva ratkaisu.

Lukuisat esimerkkitapaukset ja sitaatit elävöittävät kirjaa, jonka merkittäväksi haasteeksi muodostuu kuitenkin turhankin laaja tulokulma. Kirja ei tunnu kaikilta osin tuoreelta, vaan jo monesti aiemmin luetun asian kertaamiselta. Niinä hetkinä kun se pääsee tämän yli, onnistuu se viestimään väkevästi siitä, mistä moderni kilpailuetu rakentuu, ja tekee sen myös ihailtavan konkretian kautta. Kirjan alaotsikosta, Käsikirja strategian ja brändin kehittämiseen, on ympyröity sana “käsikirja”, eikä syyttä. Sellaisenaan tämä on mitä toimivin kehitysväline – niin yksilölle kuin kollektiiville.

Paula Kilpinen: Inhimillinen strategia (Alma Talent)

Merkitykselliseen ja ihmisläheiseen strategiaan pureutuva kirja on kattava ja moneen eri suuntaan kurottava teos, joka ei missään vaiheessa huku omaan kunnianhimoonsa. Sisältö on laadukas ja se on paketoitu onnistuneeseen taittoon.

Kilpinen onnistuu kiteyttämään onnistuneesti viime vuosien kenties puhutuimman strategia-aiheen reiluun kahteensataan sivuun. Taitavan kirjoittajan ansiosta teksti ei jää ulkokohtaisesti vaan on tarpeeksi havainnollistavaa, tarpeen vaatiessa jopa rautalangasta selittävää. Lukuisat esimerkkitapaukset tukevat kirjan pedagogista puolta mainiosti.

Kilpisen huolellinen teos on eittämättä viime vuosien kotimaisen bisneskirjallisuuden parhaimmistoa. Mikäli Kilpinen olisi sisällyttänyt teokseensa vielä voimakkaamman ydinväitteen, voisi kirja nousta vielä korkeammalle. Tällaisenaankin se on silti vahvasti suositeltava teos.

Laatikon ulkopuolelta:

Tiina Raevaara: Minä, koira & ihmiskunta (Like)

Kirjoittajan henkilökohtaisista lähtökohdista kurottava ja kysyvä teos pohtii ihmisyyttä eri lajien evoluutiokehityksen kautta. Lukuisat kirjailijat ovat (onnistuneesti ja vähemmän onnistuneesti) perkaneet ihmisen historiaa filosofiselta kantilta, mutta Raevaaraa kiinnostaa ennemmin muiden lajien, etunenässä koirien, kehitys ihmisen rinnalla.

Kirjan vahvuus on sen henkilökohtaisuus. Raevaara kirjoittaa avoimesti omista kokemuksistaan ja avaa omaa elämäänsä, joka elävöittää sisältöä ja tuo siihen uniikin tarkastelukulman. Vahvuus on ajoittain kääntyä silti heikkoudeksi, sillä se tuntuu paikoin myös etäiseltä kirjan käsittelemiin aiheisiin. Yhdistävä punainen lanka on paikoin hankala hahmottaa.

Raevaara on kokenut kirjailija ja biologi, joka näkyy tekstin asiantuntevuutena ja sujuvuutena. Kirja on kirjoittajan kiehtova henkilökohtainen matka, joka tuo evoluutiopsykologiaan ja -filosofiaan tervetulleen tuoreen näkökulman.

Teksti: Harri-Pekka Pietikäinen

Harri-Pekka Pietikäinen

Päätoimittaja, Bonfire.fi -bisnesmedia & Luova kustannuspäällikkö, Bonfire Books