Kilpailutukset tulee järjestää – se on markkinan elinehto
Julkisen sektorin ohjelmistohankinnat eivät tapahdu sormia näpäyttämällä – kustannukset eivät saa kasvaa, aikataulu on tiukka, hankintalaki raskas. Tästä huolimatta kilpailutuksista ei saa tinkiä.
Suomessa julkinen sektori on perinteisesti nojannut raskaisiin räätälöityihin ohjelmistoihin. On kilpailutettu toimija, joka on lähtenyt rakentamaan ohjelmistoa alusta saakka. Hankintalain kiemuroiden vuoksi kilpailutus itsessään on ollut iso prosessi, ja sen jälkeen työ on vasta alkanut – ja kestänyt vuosikaupalla.
Ei ihme, että malli kuormittaa. Tämä onkin johtanut siihen, että kilpailutusprosessia koetetaan toisinaan välttää. Mutta miten käy, jos yrityksille ei anneta mahdollisuutta osallistua kilpailutuksiin? Tilanne on ohjelmistokehittäjille lannistava. Se tyrehdyttää innovaatiot ja passivoi toimijoita.
Kilpailutukset vaativat vaivannäköä, mutta ne myös ruokkivat kehittämistä ja uuden ideointia. Ennen kaikkea ne antavat uusille toimijoille mahdollisuuden tulla markkinaan. Kilpailutukset tekevät hyvää markkinalle kokonaisuutena.
Julkinen sektori ei voi eristäytyä omaan maailmaansa omine ratkaisuineen. Mitä elävämpi ja innovatiivisempi ohjelmistomarkkina on, sitä enemmän siitä hyötyy myös julkinen sektori ja sen palvelut. Kansantalous kiittää, kun julkinen sektori hankkii teknologiaa ja palveluja laaja-alaisesti ja myös uusilta nousevilta yrityksiltä.
SaaS-malli keventää kustannuksia
Julkisella puolella on iso murros käynnissä, ja toimijat ovat suuren haasteen edessä. Yleisöä ja henkilöstöä on palveltava entistä paremmin. Tekemistä riittää niin hyvinvointialueiden, kuntien kuin opetuksen- ja varhaiskasvatuksen saralla. Tarvitaan ratkaisuja, jotka vastaavat täsmällisesti kunkin hallinnonalan tarpeisiin.
Rajallinen budjetti on julkisen sektorin jatkuva haaste. Siksi hankintoja tehdessä on äärimmäisen tärkeää saada näkymä ohjelmiston kustannuksiin koko sen elinkaaren ajan, kulut kun eivät tietenkään pääty hankintaan. Mikään ohjelmisto ei ole valmis käyttöön otettaessa, ja sen jälkeen kustannuksia syntyy niin ylläpidosta kuin kehittämisestä ja testauksesta.
Lisäksi on olennaista tunnistaa, milloin on todellinen tarve täysin uudelle ohjelmistolle. Ohjelmistojen koodaaminen alusta saakka itse on tarpeettoman raskas ja aikaa vievä prosessi.
Monesti markkinoilta löytyy olemassa olevia ratkaisuja, jotka pystyvät täysin tai osin vastaamaan tarpeeseen heti tai pienellä lisätyöllä. Ne ovat ohjelmistoja, joita on jo käytössä testattu ja sitä myötä kehitetty. Silloin sekä käyttöönotto että ylläpito ovat kevyempiä ja kustannustehokkaampia kuin uuden ohjelmiston kanssa.
Oikein mitoitetuilla ja moderneilla ohjelmistoilla on iso rooli kustannusten kasvun hillitsemisessä, eikä näitä hyötyjä saada vanhoihin käytäntöihin ja työkaluihin tukeutumalla. Hyvin toimivat ohjelmistot vähentävät manuaalista työtä ja tekevät henkilöstön ja asiakkaiden elämästä helpompaa.
Jukka Holm
Visma Enterprise
toimitusjohtaja
Jukka on työskennellyt Vismalla toimitusjohtajana vuodesta 2017. Hänen vastuullaan on 170 henkilöä työllistävä Visma Enterprise Oy. Nuoresta iästään huolimatta Jukka on toiminut IT-allalla erilaisissa johtamistehtävissä jo yli 10 vuotta. Erityisen tunnetuksi hän on tullut aktiviisesta otteestaan sosiaalisessa mediassa, jossa lempiaiheena on työelämään ja moderniin johtajuuteen liittyvät teemat.
Lisää vaikuttajalta Jukka Holm
Lisää kategoriasta Teknologia
