Kerro, kerro bisnesenkeli, ken on maassa kaunehin – Minkälaisiin startup-yrityksiin sijoitetaan tulevaisuudessa?

Amel Gaily

Minulta on viime aikoina kysytty usein, millaisiin yrityksiin bisnesenkelit tulevat kriisin jälkeen sijoittamaan. Vastaan aina samalla tavalla.

Korona-kriisin jälkeen, ja edelleen sen aikana, bisnesenkelit tulevat rahoittamaan yrityksiä samanlaisin kriteerein kuin ennenkin kriisiä: skaalautuvia, innovatiivisia, hyvien tiimien perustamia, kunnianhimoisia, kansainvälistymistä suunnittelevia, ja bisnesenkeleille soveltuvia. Kuten hyvin tiedetään, paineen alla syntyy tuhkaa, timantteja ja kaikkea siltä väliltä, ja tämänkin kriisin seurauksena tulemme varmasti näkemään uudenlaisia briljantteja innovaatioita.

Pidempiaikaisena haasteena kuitenkin on, että tarvitsemme Suomessa enemmän startup-yrityksiä, ja tarvitsemme enemmän startup-yrittäjiä, joilla on erilaisia taustoja ja osaamista. Urheilutermein kuvailtuna: harvemmin jalkapalloilijat ratkovat tennispelaajien ongelmia, ja kenties vielä harvemmin uimarit luistelijoiden haasteita. Tämä vaikutus potenssiin yhteiskunta. Tarvitsemme eri ikäisiä, näköisiä ja kokoisia perustajia startuppeihin. Ei sen kuuluisan pöhinän takia, vaan koska tarvitsemme Suomeen työpaikkoja, talouskasvua ja ratkaisuja maailman ongelmiin.

Yrittäjyys on vaikeaa, mutta Suomessa on apukäsiä tarjolla. Kuten bisnesenkeleitä jotka tekevät käsi kädessä töitä yritystensä kanssa. Kohta vuosikymmenen ajan, Suomessa on ollut aktiivista, kasvavaa ja merkityksellistä bisnesenkelitoimintaa. Vuonna 2019, Suomen bisnesenkelijärjestön (FiBAN) sijoittajat sijoittivat yli 54 miljoonaa euroa 415 yritykseen. Oman varallisuutensa lisäksi bisnesenkelit sijoittavat aikaansa ja osaamistaan.

Suomessa on, kaupunkivaltioita kuten Monacoa ja Andorraa lukuun ottamatta, eniten järjestäytyneitä bisnesenkeleitä per kapita. Hyvä Suomi!

Yhteiskunnan tasolla tarvitaan ongelmanratkaisijoita eri lajeista. Tämän piti olla urheilun supervuosi, joten sallittakoon urheilu-viittaukset. Maan joka mitaleille mielii, kannattaa kannustaa kisakoneeseen iso joukkueellinen iskukykyisiä urheilijoita, mahdollisimman monen eri lajin edustajia. Jos paukut satsaa vain esim. purjehdukseen, eikä Tokiossa tuule, jää mitalikahvit juomatta. Alleviivaan vielä sanaa iskukykyisiä. Niin urheilijat kuin yrittäjät voivat hoitaa turistimatkansa omalla ajallaan.

Koronakriisi tulee päättymään. Jätän taudin kehityskulun ennustukset muille, mutta sen verta lyhyen tilastotieteen sivuaineen lukenutkin ymmärtää, että vaikka talous sakkaa, ja pahalta näyttää, tämäkin vaihe tulee jossain vaiheessa tiensä päähän. Positiivisiakin yritystarinoita on kriisi tuonut tullessaan, ja startup-sijoituksia tehdään edelleen. Joten, ei yritysidean kanssa tarvitse jäädä jäähyn loppumista odottamaan. Junioriaikojeni jääkiekkovalmentajan oppeja siteeraten ”kyllä alivoimallakin voi tehdä hienoja maaleja.”