Bonfire.fi

Jotain järkevää sanottavaa

Sisältötuotannon kulta-aikana sanottavan puute voi ahdistaa. Meidän tulisi osata kertoa työstämme ja ajattelustamme innostavasti. Nando Malmelinin kirjoituksessa puhuttiin tuttuihin termeihin takertumisesta. Tutut termit voivat suojata kirjoittajaa ja puhujaa oman ajatuksen epävarmuuden aiheuttamalta pelolta. Sanottavan puutteen aikaansaama ahdistus voikin ajaa teksteihin, jotka ovat sisällöllisesti lähinnä tuttujen termien tai teesien kertaamista. Oma ajatus ei ole valmis vielä, mutta jotakin olisi sanottava ja sisältöä tuotettava.

Itse ajattelen, että ns. järkevää sanottavaa ei välttämättä aina ole, eikä se ole merkki yhtään mistään. Ei edes ajattelun puutteesta. Päinvastoin: ehkä suurinta ajattelua on se, että on hiljaa – kuuntelee, sisäistää, arvioi. Pitää ajatukset omana tietonaan tai antaa tilaa muille. Tai se voi yksinkertaisesti olla merkki siitä, että sisältöähkyssämme emme ehdi edes lukea kaikkia meille tarjottavia sanomia, saati luoda omiamme.

Se, ettei kaiken aikaa jaa omia näkemyksiään somessa ei lähtökohtaisesti tarkoita vaikenemista kielteisellä tavalla. Voi hyvin olla tavoitettavissa, vaikkei kaiken aikaa suuna päänä olisikaan.

Poikkeusaika on alleviivannut pysähtymistä ja sitä että vähemmän ehkä riittää. Ei tarvitse käydä joka päivä kaupassa, ei tarvitse ajaa autolla toimistolle ja harrastuksiin läkähdyksiin saakka, vaan voi tehdä fiksuja valintoja kokonaisuuden kannalta. Pakon edessä uutta opetellen, mutta kuitenkin.

Voisiko sisällöntuotossa päteä sama ajatus? On ihan ok, että koko ajan ei ole sanottavaa – ei kenelläkään ole, se ei ole luonnollista eikä inhimillisesti mahdollista. Tai teknisesti ottaen on, mutta silloin vaarana on termiluetteloiden julkaiseminen punnitun sanan ja ajatuksen sijaan. Siitäkin jo merkkejä on; jauhamme  uskomattoman yksinkertaisista jutuista uusina.

”Muistathan sinäkin huomioida kohderyhmän?”

”Valitse viestillesi ne kanavat, missä kohderyhmäsikin ovat!”

”Kirkasta pääviestit!”

”Ole relevantti!”

Ei lähdetä sisällöntuotannossa pakkopysähdyksen tielle – säädetään sen määrää hyvissä ajoin, niin emme kuormita turhaan itseämme emmekä muita. Viestinnän ja sisältöjen laadun ja tulevaisuuden kannalta elintärkeää on, että sanomme sanottavamme kirkkain ajatuksin ja selkeällä kielellä.

Kaiken sisältömetelin keskellä viisas viestijä on Zen.

Nina Alivirta

Viestinnän, vastuuviestinnän ja sisältötuotannon asiantuntija

Lisää vaikuttajalta Nina Alivirta


Lisää kategoriasta Myynti ja markkinointi