Johtaminen poikkeusolojen jälkeen

Bonfire

Kesäkuun Bonfire-webinaarin aiheena oli johtaminen poikkeusolojen jälkeen. Päätoimittaja Harri-Pekka Pietikäisen jututettavina olivat tunnekouluttaja ja tietokirjailija Camilla Tuominen sekä Aava Virta hyvinvointi- ja valmennusyksikön johtaja ja tietokirjailija Petteri Kilpinen. Tarkoituksena oli synnyttää inspiraatiota ja antaa konkreettisia työvälineitä johtajille ja esihenkilöille.

Liekö kesäkuun helle innostanut keskustelijoita, mutta aiheen käsittely laajeni nopeasti koskemaan ketä tahansa meistä ja sitä, kuinka ihminen voi omilla toimillaan vaikuttaa ympäristöönsä sekä omaan jaksamiseensa. Poikkeusolot sekoittivat pakkaa monilta osin niin huolellisesti, että nyt tarvitaan jokaisen panosta siihen, että toivotunlainen ”järjestys” saadaan taas rakennettua. Tässä johtajilla ja esihenkilöillä on oleellinen rooli, mutta loppupeleissä kyse on jokaisen ihmisen kyvystä johtaa itse itseään ja ottaa vastuu omista tunteistaan ja valinnoistaan.

Puolentoista tunnin keskustelu tarjosi sisältöä niin laajasti, että olisi sula mahdottomuus referoida sitä kaikkea yhdessä artikkelissa. Tässä silti erillisenä nostona kolme konkreettista ajatusta, joista kiinniottaminen mahdollistaa sen, että työn tekemisen laatua pystytään ylläpitämään, sekä tiimitasolla että myös yksilöllisesti.

Palaverikategoriointi

Palaveri kalskahtaa jo pelkkänä sanana. Sillä on useimpien korvissa huono kaiku. Tämä johtuu osaltaan siitä, että kyseessä on yleistermi, joka harvoin antaa todellista kuvaa tapaamisen tarkoituksesta. Infotilaisuus ja luova brainstormaus menevät molemmat palaverin alle, mutta muuta yhteistä niillä ei olekaan.

Palaverihan on parasta mitä ihmisellä voi olla. Sinulla on ympärillä ihmisiä, jotka arvostat ja ratkotte yhteistä ongelmaa. -Petteri Kilpinen

Olisi naiivia ja perin turhaa taistella jotain tiettyä sanaa vastaan ja ajatella, että sen muuttaminen poistaisi ongelman. Sen sijaan, palavereiden kategorisointi voisi moisen tehdäkin. Yksinkertaiset ja aakkostetut kategoriat avaisivat nopeasti ja selkeästi mm. tuleeko palaveriin osallistua fyysisesti, vaatiiko osallistuminen ennakkoon valmistautumista, onko kyseessä keskustelupainotteinen palaveri vai tiedotetaanko siellä jotain.

Käytännön esimerkki (luonnollisesti vapaasti muokattavissa):

A: Osallistujien tulee pyrkiä osallistumaan fyysisesti ja lukea huolellisesti ennakkoon lähetetty agenda. Sisältää ideoimista, suunnittelua ja paljon vaativaa aivotyöskentelyä.

B: Suositeltavaa osallistua fyysisesti, mutta myös etä-yhteys on mahdollista. Yleisten asioiden tai tietyn yksittäisen aiheen läpikäymistä. Sisältää yhteistä keskustelua ja jonkin verran vaativaa aivotyöskentelyä.

C: Osallistuminen joko fyysisesti tai etänä. Tiedotustilaisuus, jossa tärkeää informaatiota.

Rohkeuden tukeminen

Motivaatiopuhuja ja -kirjailija Simon Sinek on lanseeranut kirjoissaan termin circle of safety. Kyseessä on ajatusmalli, joka koostuu kerroksittain asioista joihin on mahdollisuus vaikuttaa, asioista joissa vaikutusmahdollisuus on rajallisempi sekä asioista joihin ei ole juurikaan mahdollisuutta vaikuttaa. Kyseessä on priorisointiväline, jonka avulla on mahdollista kohdentaa energiaa oikeaan suuntaan.

Aina tasaisin väliajoin joku yksittäinen henkilö nostaa esiin epäkohtia, joihin tulisi tarttua. Tällaisen ulostulon tulisi saada aina rohkaisua ja tukea läsnäolijoilta. Tällöin säilyy tunne siitä, että myös vaikeaksi koettuihin asioihin voi vaikuttaa. Harmittavan usein epäkohtien esiintuoja jää kuitenkin yksin. Ilmiöstä voi hakea vertailupohjaa koulukiusaamisesta: harva meistä muistaa kiusanneensa itse, mutta sitäkin useampi sen, ettei uskaltanut asettua kiusatun puolelle.

Meidän pitää tehdä yhdessä muutosta siten, että jos joku sanoo jotain rohkeaa palaverissa, tuetaan häntä siinä. Ei jätetä ketään yksin, jos ajattelemme samalla tavalla tai puhumme käytävillä samoista asioista. -Camilla Tuominen

Huippukohtien rauhoittaminen

Mikäli kaipaat hyvää kesälukemista, on yksi suositeltava kirja Saku Tuomisen Juuei – pieni kirja priorisoinnista. Motivaatiopuhuja ja -kirjailija Brendon Burchard on lanseerannut kalenterin, jonka pääpaino on yksittäisten päivien priorisoinnin selkeyttämisessä. Molemmat suositeltavia teoksia ja työvälineitä. On tärkeää kyetä tunnistamaan oleellinen, jolloin energia kohdistuu oikeaan osoitteeseen.

Ihmisellä on mahdollisuus olla 2-3 kertaa päivässä parhaimmillaan. Pitäisi miettiä, kuinka huippukohdat on mahdollista rauhoittaa. -Petteri Kilpinen

Moni meistä paahtaa edelleen sata lasissa päivästä toiseen. Luterilainen työkulttuuri on kiinni tiukassa ja siitä luistaminen tuntuu usein jotenkin väärältä. Samalla on tutkittu tosiasia, ettei ihminen pysty olemaan koko päivää parhaimmillaan. Tämän vuoksi oleellista on juurikin se, että tunnistaa ne hetket jolloin täytyy ja priorisoi päivän ohjelman tukemaan niitä hetkiä.