Bonfire.fi

Johtajan Twitter-tili on ikkuna tulevaisuuteen

Reijo Karhinen

On harmillisen tavallista, että yritysjohtaja tulee julkisuuteen vasta silloin, kun yt-neuvottelut ovat käsillä. Valokeilaan astuu kasvoton johtaja ja negatiivinen uutinen. Tilanne olisi hyvin erilainen jos johtaja olisi jo viestinyt pitkäjänteisesti toimialansa tulevaisuuden näkymistä, kertonut yrityksensä strategisista valinnoista ja osallistunut positiivisesti muiden keskusteluun. Kriisitilanteessa hänen johtajuutensa perustuisi vankemmalle luottamukselle, mikä lisäisi ymmärrystä myös ikävien päätösten taustoista.

Johtajan tärkeimpiä tehtäviä on saada keskeisimmät sidosryhmät tietoiseksi siitä, mihin suuntaan yritys haluaa mennä. Tulevaisuuskuva syntyy vuorovaikuttamalla – helpoiten somessa.

Tiedotteet eivät enää riitä ylläpitämään läpinäkyvyyttä, eivätkä vastaa kasvavaan kysyntään viestinnän reaaliaikaisuudesta. Sosiaalisen median kanavissa taas on valinnanvaraa. Käytin ja käytän itse johtajana Twitteriin aikaa jopa useamman tunnin päivässä, josta valtaosan uutisvirran seurantaan ja uuden tiedon oppimiseen. Toki myös dialogiin osallistumiseen. Yleensä varhain aamulla ja myöhemmin illalla, päivän luppohetkiä unohtamatta.

Näitä koin saavuttavani Twitter-viestinnän avulla:

  1. Eteenpäin suuntautunut yrityskuva
    Yrityksen imu lisääntyy, kun saa viestittyä ymmärretysti strategisista valinnoista.
  2. Työntekijöiden ja muiden sidosryhmien sitouttaminen
    Ilman ymmärrystä ei synny sitoutumista ja luottamusta. Muutosvastarinta kielii taustoittavan viestinnän epäonnistumisesta.
  3. Osallistuminen Suomen tulevaisuudenkuvan muodostamiseen
    Viestimällä itse johtaja vie omalla persoonallaan organisaationsa mukaan tulevaisuuskeskusteluun. Häntä ja hänen organisaationsa muita asiantuntijoita aletaan kuunnella.

 

Somejohtajuutta on mielestäni mystifioitu turhaan. Somettaminen on sitä samaa rehtiä kommunikaatiota, jota käydään missä tahansa arkielämän tilanteessa: puhetta omasta toimialasta, yrityksen strategioista, tapahtumista ja arkisista oivalluksista.

Rehellisyys ja suorapuheisuus toimivat, populismi taas ei ollenkaan sovi luottamuksesta elävälle johtajalle. Savolainen kansantajuistaminen on ollut saamani palautteen perusteella omia vahvuuksiani. On hyvä tiedostaa, että somessa myös liitytään seuraajien joukkoon – kuka tahansa voi vastata tai esittää oman näkemyksensä.

Oman organisaation asiantuntijoiden näkemysten jakaminen on tehokas tapa luoda me-henkeä ja osoittaa arvostusta. Ripaus omaa persoonaa rakentamisharrastuksen tai metsänhoitoon liittyvän tekemisen muodossa ei ole pahitteeksi someviestinnässä. Avoimuus saa muut avoimeksi ja näin syntyy dialogia, joka jalostaa omaa ajattelua.

Olemme eläneet selkeämpiäkin aikoja. Utuisessa nykypäivässä korostuu johtajan näkemyksellisyys. Avoin ja aktiivinen kaksisuuntainen vuorovaikutus ruokkii näkemyksellisyyttä. Vuorovaikutus auttaa analysoimaan valtavaa tietomäärää ja näkemysten kirjoa. Dialogisesti viestivällä johtajalla on parhaimmat eväät muodostaa kaikesta tiedosta sellainen johdonmukainen kokonaisuus, johon uskaltaa perustaa päätöksensä.

Olen pyrkinyt noudattamaan ajatusta: ‘Puhu enemmän tulevaisuudesta kuin menneisyydestä, mutta älä unohda tätä päivää’. Kassavirta tulee tästä päivästä, mutta tulevaisuuteen panostaminen, kehityksen varmistaminen, on myös nykyisen työn kunnioittamista.

Uudistaminen on viestinnällisesti haastavaa. Yksi lause tästä päivästä vaatii 50 lausetta tulevasta. Yritystä on turha kutsua visionääriseksi, jos johtaja ei näytä kuuluvansa samaan kategoriaan. Jos taas johtajan Twitter-seinä on täynnä tulevaisuuteen rohkeasti katsovia kommentteja, voi yrityksen uudistumiskykyyn luottaa.

Johtajalta tullaan vaatimaan yhä avoimempaa ja välittömämpää viestintää. Sosiaalinen media tuo kabinettikeskustelut Twitteriin ja vähentää sisäisen viestinnän tarvetta. Hyvä niin: kaikilla on oikeus varautua ja vaikuttaa työn ja yhteiskunnan muutoksiin. Onko olemassa enää organisaatioita, joiden kannattaa pysyä hiljaa ja kaventaa näin omaa vaikutusvaltaansa? En usko. Keskustelua tulevaisuudesta käydään riippumatta siitä oletko sinä mukana vai et.

Johtaja, anna avoimuudelle mahdollisuus, kokeile ja testaa. Tulet yllättymään. Positiivisesti.

Reijo Karhinen

Reijo Karhinen

Työelämäprofessori

Vuorineuvos

Lisää vaikuttajalta Reijo Karhinen


Lisää kategoriasta Johtaminen