Jukka Jalonen: Johtamisen ja tiiminrakentamisen 101

Riikka Tanner

Suomessa puhutaan johtamisen kriisistä tai johtamisvajeesta, siitä että aikanaan opitut johtamisen metodit eivät enää sovellu nykypäivän organisaation tai tiimien johtamiseen. Hierarkisten, ylhäältä alas johdettujen organisaatioiden tilalle on tullut matalia organisaatioita, esimiehistä on tullut coacheja tai valmentajia, fokus on kasvavissa määrin yksilöllisten tarpeiden ymmärtämisessä. Oppeja ja metodeja haetaankin entistä enemmän joukkueurheilusta.

Vahvaa organisaatiokulttuuritrendiä on haastettu siitä näkökulmasta, että todelliset erot suorituksessa tehdään tai ollaan tekemättä tiimitasolla. Halusin ymmärtää paremmin sitä dynamiikkaa, miten huipputiimit syntyvät erityisesti silloin kun aikaa tavoitteen saavuttamiseen on vain muutama kuukausi aikaa. Käännyin Suomen Leijonien päävalmentajan, Jukka Jalosen puoleen ja sain paljon enemmän kuin uskalsin odottaa.

Tähän 43.20 minuuttiin mahtuu enemmän ymmärrystä ja näkemystä johtamisesta kuin useimpiin johtamisvalmennuksiin tai -kirjoihin yhteensä. Siksi tämä jakso onkin nimetty johtamisen ja tiiminrakentamisen perusopinnoiksi.

Miten rakennetaan voittava joukkuekulttuuri?

Voittavan joukkueen rakentaminen vaatii ensinnäkin, että jokainen pelaaja on omalla yksilötasollaan huipputasolla mutta parhaimmillaan näistä yksilöistä muodostuu enemmän kuin osiensa summa. Silloin puhutaan tiimistä. Mutta miten syntyy sellainen kyky ja halu yhteistyöhön, mitä johtamisella tavoitellaan? ”Tämä onkin se kaikkein haastavin juttu”, Jalonen toteaa.

Ihan lähtökohtaisesti pitää pyrkiä löytämään ja rekrytoimaan pätevät ja intohimoiset ihmiset eri rooleihin. Mutta riippumatta roolista ja tehtävästä on olennaista, että ihmistä arvostetaan, ei pelkästään pelaajana vaan myös ihmisenä. Että niillä asioilla, joilla on merkitystä ihmiselle, niillä on merkitystä siinä miten ihminen kohdataan ja miten häntä johdetaan.

Hyvä joukkuehenki voi syntyä itsestäänkin mutta jotta se olisi huippuluokkaa niin se ei synny vahingossa vaan vaatii ajattelua. ”Siellä pitää olla systemaattisesti tehtyjä asioita siinä arjessa päivästä toiseen, jotka sitten edesauttaa sitä, että se henki on kohdallaan.” Jalonen sanoo ja jatkaa ”Tärkeintä on, että tunnemme toinen toisemme.” Kuuntele podcastista, miten Leijonien valmennustiimi tutustuu tulevaan joukkueeseen.

Arvot ovat vahvasti arjessa läsnä

Jalonen kuvaa Leijonia vahvasti arvojohdettuna joukkueena. ”Kerromme niin uusille kuin vanhoille pelaajille, miltä pohjalta tätä toimintaa päivittäin työstetään ja mitkä on meille tärkeitä juttuja.”

Esimerkiksi kiitollisuus ja ylpeys siitä, että saa edustaa Suomea ja pukea Leijona-paidan päälleen. Yhdessä pelaaminen joukkueena joukkueelle, vastuu omasta tekemisestä mutta tietty epäitsekkyys tekemisessä, ja se, että jokainen uskaltaa olla oma itsensä ja lyödä itsensä likoon. Uskalletaan kysyä ja kyseenalaistaa asioita, fiksulla tavalla oikealla hetkellä, mutta ennen kaikkea se että arvostetaan jokaista roolista tai tehtävästä riippumatta.

Ensin opitaan tietämään ja tuntemaan vähän toisista, sitten käydään läpi arvot ja aletaan hommiin. ”Se on se juttu mihin kaikki pitää perustua ja sitten ruvetaan yhdessä rakentamaan käytännössä toimintaa ja tekemisen laatua. Tietty avoimmuus, rehellisyys ja läpinäkyvyys on todella tärkeää meidän toiminnassa.”

Tämä on kuitenkin joukkuelaji

Se, että jääkiekko on joukkuelaji, ei välttämättä tee vielä koko joukkueesta joukkuepelaajia. ”Yritän myös aina korostaa sitä että pidän parhaina pelaajina hyviä joukkuepelaajia.”

”Tässä pitää nimenomaan ymmärtää se et tässä tehdään joukkueena töitä sen kokonaisuuden eteen ja kukaan ei voi olla isompi kuin joukkue, vaikka siellä olisi tähtipelaajiakin.” Huippujoukkueen tunnistaa epäitsekkyydestä, siitä miten pelaaja voi parhaimmillaan nauttia kun toinen pelaaja onnistuu ja muut pelaajat aidosti tuntevat sen, että muut haluavat hänen onnistuvan.

”Se kun ei ole ihan itsestäänselvää aina kaikissa joukkueissa.”

Voittavan tiimin ja kulttuurin lisäksi puhumme avoimesti virheiden tekemisestä ja kokeilukulttuurista, itseohjautuvuudesta ja palautteen antamisesta. Miten Leijonissa suhtaudutaan virheisiin? Entä onko jääkiekkojoukkueessa sijaa kokeilukulttuurille? Käymme läpi näitä ja monia muita johtamisen trendejä ja ilmiöitä ja haemme vastausta sille, mikä johtamisessa on todella muuttunut 20 vuodessa ja minkä pitäisi vielä muuttua.

Tämä on hieno jakso siinä mielessä, että saat tästä todennäköisesti irti vielä enemmän toisella kuuntelukerralla. Rivien väleistä löytyvät nimittäin ne todelliset helmet.

Kuuntelitko jo?

Johdon agendalla podcastin ensimmäisellä kaudella vieraina olivat mm. Sitran tulevaisuusasiantuntija Mikko Dufva, media-alan konkari Pauli Aalto-Setälä, pääomasijoittaja Inka Mero ja tunneälykkään työelämän puolestapuhuja Camilla Tuominen. Katso ja kuuntele kaikki jaksot täältä.
Mitkä muut teemat puhuttavat johtoryhmissä tänä vuonna? Kurkkaa johtamisen tärkeimmät trendit ja ilmiöt tälle vuodelle Johdon agendalla 2021 -trendiraportilta.

Johdon agendalla kantaa ottavat johtajat ja asiantuntijat ovat omien alojensa suunnannäyttäjiä ja edelläkävijöitä, heitä yhdistää sekä rohkeus, että ennakkoluulottomuus sekä kyky haastaa muiden ajatusten lisäksi myös omaa ajatteluaan. Uusimmat trendit ja ilmiöt löydät Johdon agendalla LinkedIn -sivulta ja Twitteristä.

Riikka Tanner

Frankly Partners

Business Director

Riikka Tanner on johdon neuvonantaja ja strategi, joka suhtautuu intohimoisesti tulevaisuuteen ja liiketoiminnan trendeihin. Johdon agendalla -artikkeleissaan Tanner pureutuu johtamisen ajankohtaisiin ilmiöihin omalla tinkimättömällä tyylillään.